Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Yhtiömuotoinen maatila maksaa tällä hetkellä liikevoitostaan 20 prosentin yhteisöveron. Kun yhtiöstä nostaa huojennettua osinkoa, muodostuu yrittäjän kokonaisveroasteeksi 26 prosenttia. Toiminimimuodossa toimivan maatilan voitosta maksettava vero nousee usein tätä korkeammaksi, koska suurinta osaa voitosta verotetaan ansiotulona.
Maatiloja on yhtiöitetty nimenomaan kevyemmän verotuksen vuoksi. Maatilayrityksen velkoja on nopeampi lyhentää, kun liikevoitosta on maksettu vain 20 prosentin yhteisövero ennen velkojen lyhennystä. Toiminimimaatilalla velkoja lyhennetään vasta sitten, kun yrittäjältä on ensin peritty kaikki verot.
Suomen hallitus päätti huhtikuun lopun puoliväliriihessään alentaa yhteisöverokannan 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos tulee voimaan vuoden 2027 alussa. Yhteisöveron alentaminen parantaa edelleen yhtiömuotoisen maatalouden kilpailuetua toiminimimaatiloihin verrattuna. Osakeyhtiöyrittäjän kokonaisvero jää jatkossa alimmillaan 24,0 prosenttiin.
Aivan automaattista alhainen veroaste ei ole, koska huojennetun osingon nostaminen vaatii yhtiöltä hyvää vakavaraisuutta eli oman pääoman määrää. Jos omaa pääomaa ei ole, maksaa yrittäjä osakeyhtiöstä nostamistaan osingoista 75 prosentin osalta ansiotuloveron.
Hallituksen päätös laskea ansiotuloverotusta voi kasvattaa jonkin verran myös toiminimiyrittäjän käteen jäävää tuloa. Jos toiminimimaatilan voitto on 50 000–60 000 euroa vuodessa omistajaa kohden, kasvaa käteen jäävä palkka 250–350 euroa vuodessa. Yhteisöveron laskusta tulee kuitenkin suurempi hyöty aktiivimaatilalle kuin ansiotuloveron laskusta.
Maatilayrityksiä koskeva veromuutos on myös ruuan arvonlisäveron alentaminen 14,0:sta 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Muutos keventää kuluttajien ruokalaskua yhteensä 145 miljoonalla eurolla vuodessa.
Maatilojen kannattavuuteen maataloustuotteiden ja rehujen 0,5 prosenttiyksikön arvonlisäveron laskulla ei ole juuri merkitystä. Muutos heikentää vain hieman tilojen maksuvalmiutta, koska maataloustuotteiden, esimerkiksi viljan, maidon, lihan ja kananmunien, ostajat maksavat tilille noin 0,4 prosenttia pienemmän summan kuin aikaisemmin.
Maatilan yhteydessä toimivien ravintolapalveluiden arvonlisävero laskee myös puolella prosenttiyksiköllä, mikä parantaa kyseisten palvelujen markkina-asemaa.
Jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu sekä ammatti- että työnantajaliittojen jäseniltä eli myös Maaseudun työnantajaliiton jäseniltä. Yrittäjäjärjestöjen, kuten MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten, jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilyy, sillä ne eivät ole työmarkkinaosapuolia.
Verohallinnon määrittelemän, kaavamaisen 240–480 euron työhuonevähennyksen poistaminen saattaa koskea myös maa- ja metsätalousyrittäjiä. Työhuonevähennyksen voi tehdä silti jatkossakin todellisten kulujen mukaan, jolloin verohallinnolle pitää esittää laskelma työtilan kuluista.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Hyvinvointi- ja elämyspalvelut sekä alkutuotanto yhdistyvät omaperäiseksi yrityskokonaisuudeksi nurmijärveläisellä Maisin tilalla, jota luotsaavat Niklas Maisi ja Jenni Hack.
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on paljon reivattavaa, jos se aikoo saavuttaa kansalaisten luottamuksen takaisin. Niin isoja laskuvirheitä ei pitäisi tulla kuin hiilinielu- ja päästölähdeasioissa on tapahtunut. On tehty suuren luokan veivaamista. Uskottavan ja luotettavan tiedon tuottaminen vaatii virkamiehiltä lujaa siviilirohkeutta. Meillä Suomessa oli pitkään käsitys, että kun maan pinta-alasta on valtaosa metsiä, on myös hiilinieluja. Kuitenkin Lukelta
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
