Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Yhtiömuotoinen maatila maksaa tällä hetkellä liikevoitostaan 20 prosentin yhteisöveron. Kun yhtiöstä nostaa huojennettua osinkoa, muodostuu yrittäjän kokonaisveroasteeksi 26 prosenttia. Toiminimimuodossa toimivan maatilan voitosta maksettava vero nousee usein tätä korkeammaksi, koska suurinta osaa voitosta verotetaan ansiotulona.
Maatiloja on yhtiöitetty nimenomaan kevyemmän verotuksen vuoksi. Maatilayrityksen velkoja on nopeampi lyhentää, kun liikevoitosta on maksettu vain 20 prosentin yhteisövero ennen velkojen lyhennystä. Toiminimimaatilalla velkoja lyhennetään vasta sitten, kun yrittäjältä on ensin peritty kaikki verot.
Suomen hallitus päätti huhtikuun lopun puoliväliriihessään alentaa yhteisöverokannan 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos tulee voimaan vuoden 2027 alussa. Yhteisöveron alentaminen parantaa edelleen yhtiömuotoisen maatalouden kilpailuetua toiminimimaatiloihin verrattuna. Osakeyhtiöyrittäjän kokonaisvero jää jatkossa alimmillaan 24,0 prosenttiin.
Aivan automaattista alhainen veroaste ei ole, koska huojennetun osingon nostaminen vaatii yhtiöltä hyvää vakavaraisuutta eli oman pääoman määrää. Jos omaa pääomaa ei ole, maksaa yrittäjä osakeyhtiöstä nostamistaan osingoista 75 prosentin osalta ansiotuloveron.
Hallituksen päätös laskea ansiotuloverotusta voi kasvattaa jonkin verran myös toiminimiyrittäjän käteen jäävää tuloa. Jos toiminimimaatilan voitto on 50 000–60 000 euroa vuodessa omistajaa kohden, kasvaa käteen jäävä palkka 250–350 euroa vuodessa. Yhteisöveron laskusta tulee kuitenkin suurempi hyöty aktiivimaatilalle kuin ansiotuloveron laskusta.
Maatilayrityksiä koskeva veromuutos on myös ruuan arvonlisäveron alentaminen 14,0:sta 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Muutos keventää kuluttajien ruokalaskua yhteensä 145 miljoonalla eurolla vuodessa.
Maatilojen kannattavuuteen maataloustuotteiden ja rehujen 0,5 prosenttiyksikön arvonlisäveron laskulla ei ole juuri merkitystä. Muutos heikentää vain hieman tilojen maksuvalmiutta, koska maataloustuotteiden, esimerkiksi viljan, maidon, lihan ja kananmunien, ostajat maksavat tilille noin 0,4 prosenttia pienemmän summan kuin aikaisemmin.
Maatilan yhteydessä toimivien ravintolapalveluiden arvonlisävero laskee myös puolella prosenttiyksiköllä, mikä parantaa kyseisten palvelujen markkina-asemaa.
Jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu sekä ammatti- että työnantajaliittojen jäseniltä eli myös Maaseudun työnantajaliiton jäseniltä. Yrittäjäjärjestöjen, kuten MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten, jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilyy, sillä ne eivät ole työmarkkinaosapuolia.
Verohallinnon määrittelemän, kaavamaisen 240–480 euron työhuonevähennyksen poistaminen saattaa koskea myös maa- ja metsätalousyrittäjiä. Työhuonevähennyksen voi tehdä silti jatkossakin todellisten kulujen mukaan, jolloin verohallinnolle pitää esittää laskelma työtilan kuluista.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20…
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
