Siirry sisältöön

Veroedut kannustivat yhteis­metsään

Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.

Jaa
Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti reilun 1 500 hehtaarin kokoisen Akanlahden yhteismetsän omille mailleen viitisen vuotta sitten.

Uusia yhteismetsiä perustetaan 30–40 kappaletta vuosittain, ja suomalaisten yhteismetsien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 750 000 hehtaaria.

Posiolainen maanrakennusalan yrittäjä Marko Poropudas, 51, perusti yhteismetsän omille mailleen viitisen vuotta sitten. Tilukset ovat reilun 1 500 hehtaarin kokoiset.

– Lähdin kotoa maailmalle raappahousut jalassa, en omistanut tai perinyt aariakaan. Jokainen hehtaari on ostettu markkinahintaan, Poropudas kertoo.

Hän sai idean oman yhteismetsän perustamisesta ollessaan vielä mukana Suomen suurimpiin yhteismetsiin lukeutuvan Posion yhteismetsän hallinnossa. Sen pinta-ala on noin 28 500 hehtaaria.

Kevyempi verotus kiinnosti

Kannustin oman yhteismetsän perustamiselle oli henkilökohtaisen metsävähennyspohjan ehtyminen ja tästä seuraava puunmyyntitulon verotuksen kiristyminen. Toinen kannustin oli tieto yhteismetsän matalammasta veroasteesta.

– Yhteismetsä maksaa nettotulostaan 26,5 prosentin veron, kun henkilöinä puuta myyvää verotetaan pääomatuloista 30 tai 34 prosentin verran, riippuen tulon määrästä.

Tuloverolain 55. pykälän mukainen metsa­̈vähennysoikeus koskee yhteismetsiä, jos yhteismetsän osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden ja kuolin­pesien omistuksessa.

, ,

Saako olla lisää

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Kasvava metsä sitoo hiiltä

    Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennus­hakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

    Tilaajille

  • Suomen metsien vartijana EU:ssa

    Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsä­kato­asetuksia, alku­perä­selvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtö­kohta, mutta epä­selvät ja epä­reilut keinot.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Koivikosta tuottoisa kääpämetsä

    Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulon­lähteen. Ensimmäiset pakurin sopimus­viljelmät perustettiin Suomeen kymmen­kunta vuotta sitten, ja ensi­satoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.

    Tilaajille
  • Kolumni

    Kesätapahtumia

    Olipa kerran 50-luvulla Loimaan kauppalan alueella Tuulensuun Sikoniitty. Tälle kauppalan geodeetti apureineen mittasi tontit, nimesi kadut ja varasi itselleenkin tontin. Suunnittelipa tontille talon ja ehkäpä saunotti naapurin rakennusmestari Lehdolta piirustuksiinsa allekirjoituksen ja sai talolle rakennus­luvan…? Rehtorin viran, geodeetin ja vakaajan sivutoimiensa lisäksi hänestä tuli aikaa myöten appeni. Kaukokatseisesti hän varasi tontin tulevan urheilu­keskuksen ääreltä ja

    Tilaajille

  • Majoittumista aidossa maalais­­tunnelmassa

    Maatilamatkailu on tiloilla 6. yleisin liitännäiselinkeino. Aholan Vierastalossa Kouvolassa matkailu­palveluja on rakennettu kodinomaisen ja maaseutumaisen kokemuksen pohjalta. Oma työ ja harkittu eteneminen riskit halliten on kantava voima myös maatilan muussa yritystoiminnassa.

    Tilaajille

  • Vuokra­peltojen heikko kunto syö tulosta

    Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maan­parannus­toimet voisivat pysäyttää vuokra­peltojen heikkenevän kasvu­kunto­kehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.

    Tilaajille
Kaikki jutut