Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Pinaattirivistöt rehottavat juhannuksen jälkeen tummanvihreinä ja suurilehtisinä valmiina leikattavaksi. Pensasmainen lehtivihannes on alkukesän aikana venynyt noin kolmikymmensenttiseksi. Pehmeät, mehevät lehdet ovat kämmenen kokoisia.
Kippari-Kallen voimaruokana tunnettu pinaatti on peltokasvina Suomessa harvinainen, joskaan ei suinkaan uusi viljelykasvi. Sitä on kasvanut esimerkiksi parilla vampulalaisella tilalla jo neljän vuosikymmenen ajan.
– Kylvimme pinaattia ensimmäisen kerran vuonna 1988. Alkuun ala oli vain muutamia hehtaareja, nykyisin sitä on keskimäärin 15 hehtaaria, pinaatin viljelyn konkari Jussi Heikkilä kertoo. Viljelykasvina pinaatti on marginaalinen, sillä kaikkiaan Apetitin sopimusviljelyala on vuosittain noin 50 hehtaaria.
Ensimmäiset pinaatit kylvetään suunnilleen samoihin aikoihin viljojen kanssa. Tehdas määrittelee kylvöajat, jotta satoa saadaan tehtaalle pakastettavaksi tasaisena virtana.
– Yleensä ensimmäistä satoa päästään korjaamaan juhannuksen jälkeen, ja niin oli tänä vuonnakin, vanha isäntä toteaa.
– Alkukesä oli pinaatille suotuisa, sillä vesipitoinen kasvi ei tykkää helteestä eikä kuivuudesta. Ripeimmillään pinaatti varttuu jopa 35 vuorokaudessa, joskus kasvuaika voi olla liki 50 päivää, yhtymän toinen yrittäjä Tomi Heikkilä lisää.
Parhaiten pinaatti viihtyy hiekka- ja hietamailla, savensekainen maalajikin käy, mutta ei jäykkä savi. Kasvi vaatii melko voimaperäisen lannoituksen eikä siedä happamuutta. Maan rakenteen tulee olla kunnossa. Kastelumahdollisuus on pinaatin viljelyssä välttämätöntä, muuten sadontuotto romahtaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
