Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Pinaattirivistöt rehottavat juhannuksen jälkeen tummanvihreinä ja suurilehtisinä valmiina leikattavaksi. Pensasmainen lehtivihannes on alkukesän aikana venynyt noin kolmikymmensenttiseksi. Pehmeät, mehevät lehdet ovat kämmenen kokoisia.
Kippari-Kallen voimaruokana tunnettu pinaatti on peltokasvina Suomessa harvinainen, joskaan ei suinkaan uusi viljelykasvi. Sitä on kasvanut esimerkiksi parilla vampulalaisella tilalla jo neljän vuosikymmenen ajan.
– Kylvimme pinaattia ensimmäisen kerran vuonna 1988. Alkuun ala oli vain muutamia hehtaareja, nykyisin sitä on keskimäärin 15 hehtaaria, pinaatin viljelyn konkari Jussi Heikkilä kertoo. Viljelykasvina pinaatti on marginaalinen, sillä kaikkiaan Apetitin sopimusviljelyala on vuosittain noin 50 hehtaaria.
Ensimmäiset pinaatit kylvetään suunnilleen samoihin aikoihin viljojen kanssa. Tehdas määrittelee kylvöajat, jotta satoa saadaan tehtaalle pakastettavaksi tasaisena virtana.
– Yleensä ensimmäistä satoa päästään korjaamaan juhannuksen jälkeen, ja niin oli tänä vuonnakin, vanha isäntä toteaa.
– Alkukesä oli pinaatille suotuisa, sillä vesipitoinen kasvi ei tykkää helteestä eikä kuivuudesta. Ripeimmillään pinaatti varttuu jopa 35 vuorokaudessa, joskus kasvuaika voi olla liki 50 päivää, yhtymän toinen yrittäjä Tomi Heikkilä lisää.
Parhaiten pinaatti viihtyy hiekka- ja hietamailla, savensekainen maalajikin käy, mutta ei jäykkä savi. Kasvi vaatii melko voimaperäisen lannoituksen eikä siedä happamuutta. Maan rakenteen tulee olla kunnossa. Kastelumahdollisuus on pinaatin viljelyssä välttämätöntä, muuten sadontuotto romahtaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
