Peltoviljelyssä käytettävästä uudesta teknologiasta voidaan saada useita taloudellisia, ympäristöön kohdistuvia ja ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä.
Kun Carl Granlid aloitti omenatarhauksen Vårdössä 1943, hän oli Ahvenanmaan ensimmäinen kaupallinen omenanviljelijä. Tänä päivänä Granlidin yritystä luotsaavat Carlin pojantyttären Marian pojat, veljekset Calle ja Ville Koivisto, ja omenista on tullut Ahvenanmaan maatalouden tärkein tulonlähde.
Viitisen vuotta sitten vierailimme Rautalan tilalla Pyhäjoella. Monitoimiyrittäjänä toimivalla emolehmätilan isännällä oli kädet täynnä työtä ja takataskussa suunnitelmia tulevaan.
DeLavalin lypsykonehuoltaja Ari Rahkonen on nähnyt työssään maitotilojen modernisaation käsin kosketeltavasti.
Avantilla uskotaan sähköiseen siirtymään pienkuormaimissa. Uuden e-sarjan sydämenä on tarjolla kapasiteetiltaan 13:n tai 27 kilowattitunnin akkupaketti. Uppojäähdytyksellä toimivat akut kootaan omassa tehtaassa Ylöjärvellä.
Maatalouskoneiden kauppias Kalle Piirainen elää mukana viljelijöiden iloissa ja suruissa. Ja tahtoo itsekin välillä pellolle.
Itikan siemenviljelytila Iisalmessa on tarkka energian kulutuksessa ja monipuolinen sen tuotannossa. Energiaa irtoaa jo maaperästä, auringosta, tuulesta ja grilliöljyistä. Nyt katse on vesivoimassa ja aurinkoenergian varastoinnissa.
Metsäteollisuuden sivuvirroista syntyy jatkoprosessoinnilla puupohjainen Wälly-kuivikekuitu. Useilla erityyppisillä tiloilla pilotoitu tuote vertautuu monilta ominaisuuksiltaan turpeeseen, myös hinnaltaan.
Aika on rahaa ja hukkatöihin kulutettu työaika tuhlausta. Oman navettatyön tehokkuutta kannattaa pysähtyä miettimään.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Lihasonnien laiduntaminen on taloudellisesti järkevää varsinkin perinnebiotoopilla. Koko kasvatusajan päiväkasvut ja teurastulokset olivat lähes samat laiduntaneilla ja seosrehuruokituilla, mutta ero näkyi rasvaluokissa.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
