Käpyjen karistuskausi tietää Suomen kolmelle karistamolle kiirettä. Tähtäin huippulaatuiseen metsäpuun siemeneen otetaan jo käpyjenkeruussa siemenviljelyksiltä.
Risupeto on energiapuupoimuri, joka parturoi puustoa keräämällä sylillisen kerrallaan. Lasse Nikkilän käsissä kasoihin siirtyy tiheässä pusikossa jopa 10–12 kuutiota tunnissa.
Pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilaki alkaa vihdoin olla maalissa. Lain merkittävin uudistus on porsaiden kirurgisen kastraation kielto siirtymäajan jälkeen – ensimmäisenä Euroopassa. Uuden lain myötä myös parsinavetat jäävät hiljalleen historiaan.
Ulkoiset tukirangat vähentävät fyysistä kuormittumista ja soveltuvat useisiin töihin maatiloilla. Ne eivät kuitenkaan anna käyttäjälleen supervoimia.
Orimattilan Mallusjoella järjestettiin viime kesänä pellonpiennarpäivä, jossa perehdyttiin maan kasvukuntoasioihin. Miksi kasvukunto on niin tärkeää?
Elevaattoriin asennettava laite mittaa liikkuvasta viljasta sekunnin välein kosteuden, proteiinin, hiilihydraattien ja öljyn määrän. Tuloksia voi tarkastella heti näytöltä tai myöhemmin pilvipalvelusta.
Suomalainen maidon- ja lihantuotanto pärjää kansainvälisessä vertailussa varsin hyvin. Tuotostaso ja laatu ovat korkealla, ja tuotannon ekologisuudessakin pärjäämme. Tästä kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) synteesiraportti suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä. Raportin mukaan Suomi on kasvihuonekaasujen kokonaispäästöissä naudanlihantuotannossa neljänneksi paras ja maidontuotannossa kuudenneksi paras 30 maan joukossa. Tuotettua kiloa kohti sijoitus on lihassa yhdeksäs ja maidossa viides. Eri maiden kesken
Vierulan tila tallentaa tuoreiden mansikoiden makua juomiin, hilloihin ja pakastekuivattuihin karkinkorvikkeisiin, joita saa itsepalvelukioskista ja verkkokaupasta läpi vuoden. Maatilalla toimii myös kasvihuoneravintola, jonka tapahtumat on aina myyty loppuun.
Nostanpa kissan pöydälle. Nautojen roolin ilmastopahiksena. Seuraan lähes kaikkia maamme päämedioita ja kyllä ihmetyttää, kuinka vähän kerrotaan siitä, mitä me tuottajat teemme naudasta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Ymmärrän toki, että julkisessa keskustelussa puhutaan mielellään, kuinka ilmastopäästöjä on pystytty vähentämään. Maatalouden päästöt eivät Tilastokeskuksen lukujen mukaan ole viimeisen kymmenen vuoden aikana paljoakaan pienentyneet ja nautakarjan päästötkin lähinnä
Kulmalan luomumaitotilalle valmistui 343-paikkainen hiekkaparsipihatto vuonna 2021. Sen viereen tehtiin toinen pihatto, johon sijoitettiin poikimakarsinat ja lypsyasema. Nyt tilaa riittää jokaiselle eläinryhmälle, sillä myös aiemmin rakennetut navetat ovat käyttökelpoiset.
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa on viime aikoina ollut tapetilla. TURNEE-hankkeessa Soinin Naarasnevalla otetaan selvää, miten suonpohjan metsitys vaikuttaa hiilensidontaan ja päästöihin. Tärkeänä työkaluna on jatkuvatoiminen mittausasema.
Tuotantokustannusten raju ja nopea nousu on laittanut maatalousyrittäjät miettimään säästökeinoja. Mitä voisi tehdä, jotta säästöjä syntyisi, ja miten tulisi varautua tulevaan kasvukauteen?
