Euroopassa viljelijöiden saatavilla on jo vakuutuksia, joilla voidaan suojautua sään ääri-ilmiöiltä. Suomessakin tiedostetaan uudenlaisen vakuutusturvan tarve.
Suomessa elettiin poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa ajanjaksoa, kun vakuutusyhtiö LähiTapiola ja Ilmatieteen laitos pitivät kesäkuun alussa yhteisen mediatilaisuuden ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä maa- ja metsätaloudellemme.
Hellepäivien lukumäärän uudeksi toukokuun ennätykseksi oli kirjattu 16. Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,8 astetta korkeampi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos on kiihtymässä, tutkijat arvioivat. Napa-alueet sulavat ennustettua nopeammin. Hydrologisen kierron muuttuessa äärimmäisiä säätilanteita esiintyy yhä useammin.
– Tämä on vasta alkua. Muutoksia on luvassa lisää, totesi tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta.
Kasvukauden riskit kasvavat, tuholais- ja metsäpaloriskit samaten. Metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen LähiTapiolalta näytti karmaisevia kuvia kaarnakuoriaisten tuhoamista kuusikoista Itävallassa ja Italiassa. Suomenkin ilmasto on muuttumassa entistä otollisemmaksi tuhohyönteisille.
LähiTapiolan teettämässä viljelijäkyselyssä 75 prosenttia vastaajista arvioi sään ääri-ilmiöiden lisääntyneen Suomessa. Kyselyyn vastasi yli 600 suomalaisviljelijää. 85 prosenttia heistä koki, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät pysty tällä hetkellä suojautumaan.
Yli puolet ilmoitti olevansa kiinnostuneita vakuutuksista, joilla voisi suojautua sään ääri-ilmiöiltä. 72 prosenttia vastaajista yhtyi väittämään, että maatalouden sääriskien hallintaan tarvitaan uusia, innovatiivisia vakuutustuotteita.
Monissa Euroopan maissa viljelijöillä on jo mahdollisuus ottaa vakuutus sääilmiöistä aiheutuvien satoriskien hallintaan. Suomessa ei, ainakaan vielä.
– Tämä on harmillinen tilanne, johon etsimme ratkaisuja PIISA-hankkeessa. Haluamme herättää asiasta keskustelua ja kuulla, minkälaisilta sääilmiöiltä viljelijät haluaisivat suojautua vakuutuksin, maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä LähiTapiolalta lausui.
PIISA on Ilmatieteen laitoksen koordinoima EU:n tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää vakuutusinnovaatioita osana ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa ja siten pienentää muutoksesta aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Vuonna 2026 päättyvään hankkeeseen osallistuu yhteensä 12 eurooppalaista toimijaa viidestä eri maasta.
LähiTapiolassa on visioitu uudentyyppistä sääilmiövakuutusta maanviljelijöille. Siitä maksettaisiin ennalta sovittu korvaus, jos vakuutusehtojen mukainen vahingollinen sääilmiö toteutuu. Ilmiö todennettaisiin Ilmatieteen laitoksen tai tilan oman sääaseman tietojen perusteella.
Vahinkoa ei käytäisi tarkastamassa. Siksi sääilmiövakuutus olisi halvempi kuin perinteinen vakuutus, joka perustuu todennetun vahingon korvaamiseen.
Sääilmiövakuutuksesta viljelijä voisi saada korvauksen, vaikkei vahinkoa oikeasti tapahtuisi. Vastaavasti korvaus jäisi saamatta, mikäli vakuutus ei kattaisi toteutunutta sääilmiötä. Ensin mainittu mahdollisuus mietityttää vakuutusyhtiötä, jälkimmäinen viljelijöitä.
Vanhan satovahinkojärjestelmän perään ei keskinäisessä vakuutusyhtiössä haikailla.
– Toimintamalli, jossa valtio tekee jälkikäteen poliittisia päätöksiä viljelijöiden auttamiseksi, on hidas ja epäselvä. Euroopassa ollaan siirtymässä sääilmiövakuutuksiin, joihin saa valtiolta vakuutusmaksutukea, Myyrä kertoi.
Hyönteistuhovakuutuksia on tarjolla suomalaisillekin metsänomistajille, mutta kovin kysyttyjä ne eivät vielä ole olleet.
Sään ääri-ilmiöt yleistyvät samaan aikaan kun tilakoot kasvavat ja tuotanto keskittyy. Maataloudesta on muodostumassa iso riskikeskittymä, mikä näkyy investointien määrän vähenemisenä.
– Haluamme jatkossakin antaa suojaa vahinkoriskeiltä, joihin asiakkaamme kokevat tarvitsevansa vakuutuksia. Samalla kannustamme ennakoimaan riskejä saatavilla olevan tutkimustiedon avulla. Vakuutusten tulisi olla viimeinen riskienhallintakeino, LähiTapiolan chief underwriter Lari-Pekka Kyllönen linjasi.
Tutkimustiedon seurannan ja hyödyntämisen tärkeyttä painotti myös Ilmatieteen laitoksen Hilppa Gregow.
– Tieto muuttuu ja skenaariot päivittyvät nopeaan tahtiin. Nyt skenaariotarkastelu on tulossa myös vakuutusmaailmaan, mikä tuo ehkä mahdollisuuden vakuuttaa tulevaisuutta uudella tavalla, hän sanoi.
Marika Makkonen peräänkuulutti metsäammattilaisilta vahvempaa neuvontaroolia ja metsänomistajilta omaa aktiivisuutta.
– Heidän täytyy käydä metsissään katsomassa, näkyykö kuusenrungoissa reikiä.
PIISAn hankekoordinaattorina toimiva Gregow odottaa, että kahden vuoden sisällä ensimmäisiä sääilmiövakuutuksia olisi tarjolla Suomessakin. LähiTapiolan Myyrä piti uusien vakuutustuotteiden luomista isona haasteena. Kulttuurin ja ajattelutavan on muututtava niin vakuutusyhtiöiden ja valtion kuin asiakkaidenkin suunnalla.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Löytyykö Suomesta elinvoimaisia maatiloja? Maatalousyritysten heikentynyt kannattavuus on ollut paljon esillä viime vuosina. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä. Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Maatalousyrittäjien tulevaisuudenuskoa voidaan vahvistaa nuoria viljelijöitä tukemalla ja hakemalla leveämpiä harteita isojen investointien kantamiseen.
Maatilojen investointiproblematiikka on ollut viime vuosina vahvasti esillä: miten turvata maatalouden ja -tilojen jatkuvuus? Asia on noussut yhdeksi kiinnostavimmaksi ja merkittävimmäksi maa- ja metsätalouden laaja-alaisessa kentässä. Ammattimedian tuottaja on siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että saa päivittäin työkseen kaivella maataloussektorin eri puolia ja perehtyä aiheisiin. Lehden sisältöä työstäessä EU-politiikkaa käsittelevän jutun lause pysäytti perusteelliseen pohdintaan: "Tilakoosta
