Mikä kilisee lehmän mahassa?
Laajentuneen ja siirtyneen juoksutusmahan ensisijainen hoito on aina leikkaus. Lisäksi potilas tarvitsee monipuolista ja tehokasta tukihoitoa turvaamaan toipumista.

Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Laajentuneen ja siirtyneen juoksutusmahan ensisijainen hoito on aina leikkaus. Lisäksi potilas tarvitsee monipuolista ja tehokasta tukihoitoa turvaamaan toipumista.
Hyppösen sioista tiedetään älyteknologian avulla miltei kaikki mitattavissa oleva. Älysikalasta kerätty tieto on jo auttanut muuttamaan hoitokäytäntöjä paremmiksi.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Hanna Westman ja Rickard Backman ottivat Hannan sukutilan haltuunsa vuonna 2014, rakensivat navetan emolehmille ja lampaille 2020 ja siirtyivät luomuun. Työn into vei eteenpäin – ja siitä syntyi idea koirametsästä.
Nasevan yhteyteen kehitetään suomalaiseen tuotantoon soveltuvaa hyvinvoinnin arviointimittaristoa. Kehitystyössä on hyödynnetty yli 400 mittaria.
Terveys on elämän peruspilareita niin ihmisille kuin eläimille. Kun terveys alkaa horjua, se tuo mukanaan stressiä, heikkoa oloa ja väsymystä. Hyvinvoinnin heikentyminen näkyy paitsi tuottajan kukkarossa myös kokonaisvaltaisesti elämänlaadussa. Onneksi sekä oman että eläinten terveyden ja hyvinvoinnin eteen on tehtävissä paljon ennakkoon ja hyvinvoinnin tilaa voi myös parantaa. Tuottajan näkökulmasta kaikki alkaa havainnoista omalla tilalla
Eniten emolehmätilan talouteen vaikuttaa säilörehun hinta. Isäsonnin rodulla ja siemenlajittelulla on merkitystä pihvivasikkatilalle. Oikealla ruokinnalla saa kestävät emot, virkeät vasikat ja kaksivuotiaina poikivat hiehot.
Pudasjärveläiset sisarukset Henna ja Marko Tolonen ovat tyytyväisiä tammikuussa 2020 käyttöön otettuun yhden robotin navettaansa. Sen hinnaksi tuli vain 520 000 euroa.
Mäntysaaren tilan uusi navetan kattokorkeus on 12 metriä, joten tilaa ja avaruutta riittää. Sekä hoitajat että eläimet viihtyvät tilassa.
Luonnonvarakeskuksen syyskuussa julkistama kuivikemarkkinoiden selvitys on totista luettavaa. Turpeen nosto vähenee rajusti, kutteri ja sahanpuru ohjautuvat energiaksi ja korvaavat materiaalit ovat vähissä.
Kotimaisen elintarvikeketjun rahavirta nousi vuonna 2022 lähelle 18 miljardia (ennakko), kun se on lähes edeltävät kymmenen vuotta pysytellyt melko tasaisesti 17 miljardin euron tuntumassa. Näin kertoivat PTT, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Reinu econ järjestämässään webinaarissa Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus. Rahavirta kuvaa suomalaisten kaupoissa ja ravintoloissa elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin käyttämää rahamäärää vuoden aikana. Lisäksi siihen lasketaan
Hämeenkosken harjuilla ja kumpuilevilla laitumilla vaeltaa tyytyväinen kyyttökarja. Luomutila Huljalan Tupalassa on löydetty oma tie, jossa maataloustuotanto on sopusoinnussa luonnon kanssa.
Rehut ja ruokintatapa vaikuttavat lisäaineen metaanipäästöjen hillinnän tehokkuuteen.
Pistäydyin syksyllä pitkästä aikaa Ahvenanmaalla. Ajankohta oli osuva, sillä Ahvenanmaa on ollut tänä vuonna paljon otsikoissa. Aiheena on ollut se, pitääkö Ahvenanmaa säilyttää edelleen demilitarisoituna vyöhykkeenä vai olisiko Venäjän pillastuttua jo aika luopua vuonna 1856 Krimin sodan jälkeisissä rauhanneuvotteluissa sovitusta erityisasemasta. Ahvenanmaalaiset ovat varsin yksituumaisia siitä, että nykyinen status on hyvä, kuten varmasti onkin. Oli
Sikatilojen taloudellinen tilanne hieman helpottui viime vuoden pahimmasta aallonpohjasta. Kuluttajahintojen lasku kesällä 2023 ja kulutuksen maltillinen aleneminen yhdessä tuotantopanosten epävarmuuden kanssa aiheuttavat kuitenkin päänvaivaa.
Sisarukset Bertta ja Albert Laaksonen kasvattavat american bashkir curly -hevosia ja ylämaankarjaa Pallastunturin kupeessa Kittilän Raattamassa. Pientilalla itsekin kasvaneet Laaksoset haluavat tehdä työtä eläinten ehdoilla.
Lottovoitto. Siltä toimialapäällikkö Jarmo Saariniemestä tuntui, kun kolmas ja viimeinen täysperävaunullinen eläinkuljetusrekka kaartoi Lappian Ammattiopiston Louen maatalouskeskuksen pihaan elokuussa 2022.
Kevyempi karjanäyttelykonsepti kiinnostaa savolaisia maitotiloja. Pohjois-Savon Karjakerhon Tila-Mansikki-näyttelyyn osallistui tänä vuonna 26 tilaa ja kaikkiaan 92 eläintä.
Jalostuksen perusajatus on yksinkertainen: seuraavan sukupolven vanhemmiksi valitaan parhaimmat yksilöt. Käytännössä tilanne on mutkikkaampi, joutuuhan karjanjalostaja ottamaan monia tekijöitä huomioon jalostustyön aikana. Jalostuksen tavoitteet vaihtelevat suuresti eri tuottajien ja karjojen välillä. Yhteistä lienee kuitenkin se, että jokainen karjanomistaja tavoittelee omasta näkökulmastaan mahdollisimman hyvää eläintä. Nykyiset lehmät ovat seurausta jatkuvista valinnoista. Valintojen taustalla vaikuttavat monet tekijät
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
Lehdet + verkkosisällöt vain 141 €/vuosi
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.