Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Lietelannasta ja rehujäämistä tehty syöte etenee reaktorisäiliössä hitaasti hämmennettynä. Prosessi antaa mikrobeille hyvät eväät metaanintuotantoon termofiilisellä eli noin +55 celsiusasteen lämpötila-alueella toimivassa biokaasulaitoksessa.
Tilateurastamo ja lihan käsittely ovat Kuvalan tilan toiminnan kulmakivet, joita ilman sikalan valot olisi jo sammutettu. Kaikki liha tuotetaan käsityönä saman katon alla, koska korkea laatu on pienen perhetilan ainoa kilpailuvaltti.
Oma rehustus on ratkaisevassa asemassa kananmunien tuotannossa Paunolan munitustilalla Juvalla. Ruokinta vaikuttaa munien makuun ja vaahtoutuvuuteen, jotka ovat tärkeitä leivonnassa. Tuoreus antaa viime silauksen, söipä munat missä muodossa hyvänsä.
Jalasjärvelle avautuu piakkoin biokaasun tankkausasema. Alamarttila Oy jauhaa sähköä ja polttoainetta lehmien ja sikojen lannasta.
Jaana, Kalle ja Mikko Forsellille maatalousyhtymä oli parempi vaihtoehto kuin sukupolvenvaihdos, jota aiemmin harkittiin. Tilan lähihistoriaan liittyy myös paljon haasteita, joista on selvitty eteenpäin.
Vuosi sitten kesällä laskimme laitumelle hieholauman yhdessä sonnin kanssa, ja siitä alkoi uusi sivu maatilan historiassa emolehmätilana. Tutustuimme lehmien kanssa toisiimme nopeasti, kun laumaa siirrettiin syötettävältä kaistalta toiselle melkein päivittäin. Alusta asti opettelimme mustien lehmiemme nimiä ja numeroita, jotta erottaisimme ne toisistaan. Taara ja Turenki tulivat usein ensimmäisinä tervehtimään ja antoivat rapsuttaa itseään, kun muut
Voimakkaan sisäisen kivun merkit voi tunnistaa tarkkailemalla naudan olemusta ja käyttäytymistä.
Antti Keskipalosaari auttaa tilallisia kehittämään maidontuotantoa. Aina tilan taloudellinen kannattavuus ja tilan tavoitteet huomioiden.
Viime talvena seurasimme hiki otsalla ja kynsiä pureskellen sähköpörssin hintakäyrää ja uutisointia Olkiluodon kolmosreaktorin käynnistymisen viivästyksistä. Eikä ihme, onhan Olkiluoto kolmosen sähkön vuosituotto 12 terawattituntia, ja se kattaa noin 14 prosenttia koko Suomen sähköntarpeesta. Onneksi talvi oli leuto eivätkä pahimmat ennusteet sähkön hinnasta toteutuneet, ja reaktorikin saatiin lopulta täyteen vauhtiin huhtikuussa. Vertailun vuoksi Suomen kotieläintilat
Tätä kirjoittaessa on luvattu lämpömittarin kipuavan yli kahdenkymmenen asteen tällä viikolla. Taitaa olla kevät. Viimeisenkin lehmän poi’ittua on katseet suunnattu meillä nurmien täydennyskylvöille ja aidan rakentamiseen. Kun aamulla saa vihdoin herätä auringon säteisiin, tulee pakostikin mietittyä kaikkea, mitä pitäisi tehdä. Koska ylioptimistinen ajankäytön suunnittelu kuuluu omiin vahvuuksiini, olen iloinen, että meitä on tilalla auttamassa työssäoppija.
Alkukesän nopeampi lohkokierto ja emot aikaisemmin laitumelle. Siinä ovat suurimmat muutokset juvalaisen Pien-Piispalan emoluomutilan kesärutiineihin uuden laidunsuunnittelutyökalun kanssa.
Hiekkaparret ovat osoittaneet toimivuutensa Suomessakin. Eläimet voivat hyvin eikä lannanpoistossakaan ole esiintynyt isompia ongelmia.
Kun verottajalta tulee kryptisiä viestejä, kuitit ovat hukassa ja pankki painaa päälle, tulee apuun tylsien paperitöiden sankari Janna Mäkinen.
Laiduntamisen suunnittelu ei välttämättä ole helppoa, eikä se aina onnistu nappiin. Laidunnuksen aloitus sekä lopetus voivat venyä liian myöhäisiksi ja laidunkierto voi olla liian nopeaa tai hidasta. Onnistunut laidunnus on monen tekijän summa, ja hyvän suunnittelun lisäksi vaaditaan muun muassa säännöllistä kasvustojen tarkkailua. Laidunnuksen suunnittelun tukena kannattaa käyttää apuna tarjolla olevia työkaluja. Esimerkiksi Pien-Piispalan emolehmätilalla
Nautojen veden kulutusta on tutkittu paljon, mutta yksilöllinen mittaaminen on vaikeaa eläinten ollessa ryhmissä. Veden kulutustiedon avulla on mahdollista tehdä päätelmiä eläimen rehunkäyttökyvystä.
Suunnittelu, ennakointi, töiden jaksottaminen sekä hyvät toimintatavat ja rutiinit auttavat hallitsemaan ajankäyttöä. Nämä apuvälineet tulevat tarpeeseen maatalousyrittäjän haastavassa työssä, jossa erilaisia tehtäviä ja yllätyksiä on paljon.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
