Ylijäämänurmi jalostuu biokaasuksi
Nelostien varrella Pyhäjärvellä, vastapäätä kuuluisaa Vaskikellon taukopaikkaa, voi tankata paineistettua biokaasua. Sen raaka-aineena käytetään lähialueen ylijäämänurmea.

Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Nelostien varrella Pyhäjärvellä, vastapäätä kuuluisaa Vaskikellon taukopaikkaa, voi tankata paineistettua biokaasua. Sen raaka-aineena käytetään lähialueen ylijäämänurmea.
Piesalan lammastilalla pyritään 460 suomenlampaan uuhimäärällä 1 400 karitsan vuosituotantoon. Intensiivinen lampaanlihantuotanto perustuu ympärivuotiseen karitsointiin ja korkeaan tiinehtyvyysprosenttiin. Eemeli Piesala kertoo, että voimaperäisen tuotannon tavoittelu ulottuu myös peltoviljelyyn, josta pyritään saamaan mahdollisimman paljon satoa viljeltyä hehtaaria kohti.
Hanna Westman ja Rickard Backman ottivat Hannan sukutilan haltuunsa vuonna 2014, rakensivat navetan emolehmille ja lampaille 2020 ja siirtyivät luomuun. Työn into vei eteenpäin – ja siitä syntyi idea koirametsästä.
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Kriivarin tilalla Kokemäellä on pidetty lähes parikymmentä vuotta poroja hoitamassa perinteistä hakamaisemaa. Parhaimmillaan tokassa on ollut 30 poroa.
Hyvin hoidetut eläimet, riittävästi tilaa ja kuivikepohja. Siinä Lankisten resepti pihvikarjan hyvinvointiin.
Inkisen tilalle Ruokolahdelle valmistui vuodenvaihteen jälkeen uusi 200-paikkainen nautakasvattamo, joka on ensimmäinen AtriaNauta-kylmäkasvattamokonseptin mukaisesti luomusäännöin rakennettu lihakarjanavetta.
Anne ja Heimo Koposen navetta on tuonut viihtyvyyttä niin lehmille kuin hoitajillekin. Eniten isäntäväki on tykästynyt uuden navetan raikkaaseen ilmaan ja valoisuuteen.
Virolaisen Väätsa Agron suurnavetan ensimmäinen vaihe on valmistunut. Useista navetoista siirretyt eläimet oppivat hyvin uusiin oloihin ja tekniikka toimii, mutta vaatii aluksi totuttelua. Lehmät lypsetään 80-paikkaisessa ulkolaitakarusellissa. Lanta separoidaan ja kompostoidaan lannoitteeksi ja parsien kuivikkeeksi.
Kolme ja puoli vuotta sitten perustettu osakeyhtiö jatkaa emolehmätuotantoa MTT:n lakkautetulla koeasemalla Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä. Eläinten rotuina ovat pääosin hereford tai hereford-risteytykset. Laajennusinvestoinnin jälkeen eläinluku lisääntyy entisestään.
Maidontuottajat eri puolilta Suomea suhtautuvat varsin maltillisesti Venäjän asettamaan maitotuotteiden vientikieltoon. Tuottajahinta on ennallaan eikä paniikkiin ole aihetta.
Kymenlaaksolainen viljelijäpari selvitteli kokonaisen toimivan maitotilan ostamista, mutta päätyi uuden navetan rakentamiseen miehen kotipaikalle. Navetta täyttyi nopeasti hankkimalla kokonainen korkeatuottoinen karja tutulta maitotilalta. Suurimmat vaikeudet kohdattiin rahoituksessa ja rakennuslupa-asioissa.
Juukalaisella Ritoniemen tilalla kasvatetaan lihanautoja vuosikymmenten kokemuksella. Helsingissä syntynyt Olli Pirinen tuli isovanhempiensa viljelemälle vanhalle kantatilalle vuonna 1979 ja pohjoiskarjala-taustainen Mirjami Pirinen siitä parin vuoden kuluttua.
Rovaniemen Vikajärvellä toimii eräs Suomen pohjoisimmista robottipihatoista. Pöykön tilalla on havaittu pitenevän kesäkauden edut.
Koiran hyvää hajuaistia käytetään hyväksi monissa tehtävissä. Yksi uusimmista on lehmän kiiman tunnistaminen. Kiimakoirien toimivuudesta on vielä vähän kokemusta, mutta Tossun toiminta vaikuttaa lupaavalta.
Konttiniemen tilalla ratkaistiin luomutilan investointitarve muuttamalla kaksi laakasiiloa kylmäpihatoksi. Lehmät lypsetään edelleen vanhan parsinavetan putkilypsimellä ja säilörehulle valettiin uusi laakasiilo. Eläimet viihtyvät uusissa tiloissa hyvin, eikä hoitotyö lisääntynyt entisestään.
Suomalainen lammastalous tuomittiin vielä runsaat kymmenkunta vuotta sitten auringonlaskun alaksi, jolla ei Suomessa ole juuri muuta virkaa kuin maiseman hoito. Nyt asiat ovat toisin.
Nautakarelia Oy:n vasikoiden kasvutulokset ovat omistusjärjestelyjen ja vastuun selkeyttämisen myötä parantuneet ja yrityksen kannattavuus nousussa. Nyt yrityksessä suunnitellaan tuotannon laajentamista.
Piikkiöläisen Saksan tilan yksi pääelinkeinoista on usean vuoden ajan ollut kalkkunantuotanto. Se on osoittautunut kannattavaksi kustannuksien jatkuvasta noususta huolimatta.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
Lehdet + verkkosisällöt vain 119 €/vuosi
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.