Kymenlaaksolainen viljelijäpari selvitteli kokonaisen toimivan maitotilan ostamista, mutta päätyi uuden navetan rakentamiseen miehen kotipaikalle. Navetta täyttyi nopeasti hankkimalla kokonainen korkeatuottoinen karja tutulta maitotilalta. Suurimmat vaikeudet kohdattiin rahoituksessa ja rakennuslupa-asioissa.
Tänä keväänä Hyvä Sato -kilpailun viljelylohkoilla päästiin kevättöihin ennätysaikaisin. Syysrapsit lannoitettiin jo huhtikuun kolmantena päivänä. Kevätkylvöiset kasvitkin saatiin peltoon pääosin huhtikuun puolella.
Maatalouden perustuotteiden kaupankäynti sopii hyvin verkossa käytäväksi. Siksi se kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta.
Juukalaisella Ritoniemen tilalla kasvatetaan lihanautoja vuosikymmenten kokemuksella. Helsingissä syntynyt Olli Pirinen tuli isovanhempiensa viljelemälle vanhalle kantatilalle vuonna 1979 ja pohjoiskarjala-taustainen Mirjami Pirinen siitä parin vuoden kuluttua.
Rovaniemen Vikajärvellä toimii eräs Suomen pohjoisimmista robottipihatoista. Pöykön tilalla on havaittu pitenevän kesäkauden edut.
Maatiloilla rakennetaan tulevana kesänä ennätystahtiin. Työturvallisuus on syytä pitää mielessä suunnittelusta lähtien, sillä rakentaminen on maatilan riskialtteimpia töitä.
Koiran hyvää hajuaistia käytetään hyväksi monissa tehtävissä. Yksi uusimmista on lehmän kiiman tunnistaminen. Kiimakoirien toimivuudesta on vielä vähän kokemusta, mutta Tossun toiminta vaikuttaa lupaavalta.
Kevään ensimmäinen käynti Hyvä Sato -lohkolla lupaa mielenkiintoista kilpailukautta. Syysrapsit voivat hyvin ja kynnös harmaantuu. Auringonpaisteessa kaikki näyttää erittäin lupaavalta.
Konttiniemen tilalla ratkaistiin luomutilan investointitarve muuttamalla kaksi laakasiiloa kylmäpihatoksi. Lehmät lypsetään edelleen vanhan parsinavetan putkilypsimellä ja säilörehulle valettiin uusi laakasiilo. Eläimet viihtyvät uusissa tiloissa hyvin, eikä hoitotyö lisääntynyt entisestään.
Huolellisesti tehty tukkien katkonta eli apteeraus ropisuttaa metsänomistajan laarin tukun euroja. Myös leimikkoon sopivat mitta- ja laatuvaatimukset ratkaisevat puukaupan onnistumisen.
Suomalainen lammastalous tuomittiin vielä runsaat kymmenkunta vuotta sitten auringonlaskun alaksi, jolla ei Suomessa ole juuri muuta virkaa kuin maiseman hoito. Nyt asiat ovat toisin.
Maatilat ovat isoja energiankäyttäjiä. Suurimmat energiakulut koituvat työkoneiden polttoaineista sekä viljankuivaamoiden, tuotantotilojen ja asuinrakennusten lämmityksestä. Kuluissa voidaan säästää, mutta mikseivät tilat voisi yhtä hyvin olla paikallisia energiantuottajia?
