Harjavaltalaisella Timo Setälällä on kolmen vuoden käyttökokemus Viljakas-konttikuivurista. Liikuteltava laitos soveltuu erinomaisesti erikoiskasvien ja pienten satsien kuivaukseen.
Timo Setälä hankki ensimmäisten joukossa perheyritys Viljakas Oy:n kehittämän merikonttiin rakennetun kuivurin nelisen vuotta sitten. Tilalla on entuudestaan lämminilmakuivuri. Se ei kuitenkaan ole kätevin vaihtoehto pienerien kuivaukseen.
– Viljelen useita erikoiskasveja, kuten kuminaa, sinappia, korianteria, camelinaa ja pellavaa, joiden hehtaarisadot ovat merkittävästi viljaa pienempiä. Niiden siemenet pitää kuitenkin saada mahdollisimman pian puinnin jälkeen kuivaukseen, jotta laatu pysyy hyvänä eivätkä esimerkiksi homeet pääse iskemään. Konttikuivurissa onnistuu vaikka puolen kuution siemenerän kuivaus, Setälä kertoo.
Kuusimetrinen konttikuivuri voidaan kuljettaa pellolle, täyttää suoraa puimurista ja aloittaa kuivaus saman tien. Silloin se toimii kylmäilmakuivurina pienen aggregaatin avulla.
Vaihtoehtoisesti Setälä harkitsi kuivaavan perävaunun hankintaa.
– Halusin kuitenkin käyttää kuivurissa lisälämpöä prosessin jouduttamiseksi, ja aurinkoenergia edullisena vaihtoehtona kiehtoi, isäntä perustelee.
Konttikuivurin kupeessa on 25 metriä pitkä ja neljä metriä korkea peltiteltta, joka on päällystetty muovilla ja alla on musta reikäpelti. Muovi vähentää tuulen jäähdyttävää vaikutusta tunnelissa.
– Lämpö nousee kolmionmallisen keräimen sisällä 35–40 asteeseen. Lämpöenergia puhalletaan kuivuriin, jolloin automatiikka käynnistää kuivauksen ja optimoi tehon kuivattavalle erälle sopivaksi. Vaikka lämmin ilma pakkautuessaan hieman jäähtyy, silti kuivuriin puhallettava ilma on hyvänä kesäpäivänä 15 astetta ulkoilmaa lämpimämpää, Setälä tietää kokemuksesta.
Esimerkiksi kuminan puinnin aikoihin heinä–elokuun vaihteessa, kun vielä on hellepäiviä, etelään suunnattu 100 neliön peltipinta hehkuu kuumana. Tehoa auringosta saadaan parhaimmillaan Setälän kokemuksen mukaan 75 kilowattia, jopa lähes 100 kilowatin teho on mahdollinen. Sadepäivinä ja yöaikaan lisälämpöä tuotetaan teollisuuslämmittimellä, jotta kuivausprosessia saadaan nopeutettua.
Osan tarvitsemastaan sähköstä Kiviniemen tilan laitteisto saa lämminilmakuivurin katolla olevista aurinkopaneeleista. Pilvisinä päivinä ja yöaikaan sähkö tulee valtakunnan verkosta.
Aurinkoenergiaa hyödyntämällä saadaan kuivauskustannukset pysymään hyvin alhaisina verrattuna esimerkiksi lämminilmakuivuriin. Valitettavasti aurinkoenergiassa piilee kuitenkin sääriski.
Kuivurissa on mahdollista käyttää myös muuta lämmönlähdettä. Kontti voidaan sijoittaa esimerkiksi tilan hakelämpökeskuksen viereen. Ilman lämmitystä kuivaus hoituu kuin kylmäilmakuivurissa.
Setälän mukaan Viljakkaan logiikkaohjattu automatiikka on laadukas ja se toimii luotettavasti. Ohjelmia on riittävästi, ja laitosta voidaan käyttää sekä automaatti- että käsisyötöllä.
Säätömahdollisuuksia on myös tarpeeksi. Pohja on suomulevyä, minkä vuoksi se soveltuu hyvin myös piensiemenille tavanomaisten viljalajien ohella.
Eritoten Setälä on tyytyväinen tasaiseen kuivaustulokseen ja siihen, ettei siemeniä tarvitse kähjätä käsipelillä.
– Prosessin aikana vilja pääsee vapaasti kiertämään ja sekoittumaan hydrauliikkakuljettimen avulla. Samanaikaisesti tehokas järjestelmä puhdistaa roskat. Kuivuri myös täyttää itsensä tasaisesti.
Kuivuriin saa liitettyä elektronisen kosteusmittarin, jota voidaan tarvittaessa lukea myös etänä älypuhelimelta tai tietokoneelta.
Konttikuivuri on myös lajin vaihdon ja käytön jälkeen helppo puhdistaa esimerkiksi lehtipuhallinta käyttäen.
Kuivurissa on kolakuljetin viljan täyttöön, kierrätykseen ja tyhjennykseen. Konttia voidaan täyttää kattoluukun kautta tai ruuvikuljettimella suoraan peräkärrystä.
Varjopuoliksi Setälä listaa hitaan täytön ja tyhjennyksen.
– Hitaus haittaa etenkin tällaista viljelijää, joka tekee sadonkorjuun pääosin yksin. Täyttöön ja tyhjennykseen vierähtää helposti tunti kumpaankin, mikä on usein parhaasta puintiajasta pois, mies harmittelee.
Hätäillä ei kuitenkaan kannata etenkään silloin, jos puitu tavara on kosteaa, sillä syöttöputki saattaa tukkeutua. Ongelma tulee helpottumaan, kun kolakuljettimen suorat laput vaihdetaan kaareviin.
Myös itse kuivausprosessi on aikava.
– Jos ei anna kuivuriin mitään lisälämpöä, kuivaaminen kestää kolme kertaa kauemmin kuin lämminilmakuivurissa, Setälä kuvaa.
Vehnällä, jonka puintikosteus on 20 prosenttia, 14 prosentin kuivaustulokseen pääseminen kestää kaksi vuorokautta ilman lisälämpöä.
Timo Setälän mukaan konttikuivuri ei riitä viljatilan ainoaksi kuivuriksi, mutta erikoiskasveille pieni kuivuri on näppärä. Lämminilmakuivurissa pienten erien kuivaaminen on työlästä, ja aina on riskinsä, että pilaa koko erän liian korkealla kuivauslämpötilalla.
Konttikuivuri ei vaadi rakennusta ympärilleen, vaan se voidaan sijoittaa betonilaatan päälle tai sepelipohjalle. Sitä voidaan siirtää esimerkiksi koukkulava-autolla.
Pienemmän konttikuivurimallin ulkomitat ovat noin 6 x 2,5 metriä, korkeus on vajaa kolme metriä. Konttiin mahtuu 1–13 kuutiometriä kuivattavaa tuotetta. Isompi konttikuivurimalli on kolme metriä pidempi, jolloin sen tilavuus on 2–21 kuutiometriä. Kontteja voidaan liikutella nostolavalla, josta tulee lisäkorkeutta noin 20 senttiä.
Molemmat kontit tarvitsevat metrin verran lisäkorkeutta kallistusvaran vuoksi, eli mikäli kontti rakennetaan sisätiloihin, rakennuksen korkeuden tulisi olla vähintään neljä metriä.
Kuivuripaketti sisältää muun muassa kuljettimen, pohjakuljettimen, sulkusyöttimen, seularuuvin, rikkaruuvin, esipuhdistimen, kuivuripuhaltimen ja koko järjestelmän ohjausautomatiikan.
Teknologia tuo uusia työkaluja maatalouteen. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksessa (SjT) Paimion Meltolassa kokeiltiin tällä kasvukaudella peltorobotin käyttöä sokerijuurikkaan viljelyssä. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia: robotti toimii niin kylvössä kuin rikkojen kitkemisessäkin.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Nyt se on rantautunut Suomeen, ensimmäinen itsenäiseen työhön pystyvä robottitraktori. Elokuun alussa AgXeedin robottitraktori-kultivaattoriyhdistelmä teki neitsytmuokkauksensa Hintsan tilalla Raisiossa.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
