Syyskylvöiset kasvustot ovat suosiossa Hyvä Sato -kilpailussa. Luomuinstituutilla on viljelyssä useampivuotinen nurmi. Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin, Bernerin ja Helsingin yliopiston joukkueet kylvivät syysrapsia ja Elosato ruista.
Luomuinstituutin nurmi odottaa kolmatta niittoa. Kesä on ollut suosiollinen Luomuinstituutin säilörehunurmelle. Toisen niiton jälkeen lohko jankkuroitiin maan rakenteen parantamiseksi. Jankkuroinnin kasvustolle aiheuttamista vaurioista huolimatta kasvu on jatkunut rehevänä ja lohkolta voidaan korjata vielä kolmas sato.
Professorit käyttivät poikkeuksellista kylvömenetelmää. Helsingin yliopiston joukkueen kylvötapa poikkesi muista syysrapsijoukkueista. Rapsin siemenet levitettiin heinäkuussa vielä kasvussa olevan kauran sekaan maan pinnalle. Taimettuminen on kuitenkin ollut epätasaista. Kasveja näyttää olevan kylvötraktorin ajouran läheisyydessä selvästi enemmän kuin muualla.
Syysrapsin perinteinen kylvö myöhästyi. Pitkään näytti siltä, että syysrapsit päästään kylvämään hyvissä ajoin heinä-elokuun vaihteessa. Juuri kuun vaihteeseen sattunut epävakainen jakso kuitenkin siirsi puinteja. Puinnit voitiin aloittaa vasta 7. elokuuta ja kylvöt tehtiin 20. elokuuta.
Syysrapsille kylvöajankohta oli hieman myöhäinen. Kuukausi kylvön jälkeen lämpösummaa on kuitenkin kertynyt reilut 300 astetta. Rapsikasvustot saattavat siis hyvinkin saada osakseen 450 lämpösumma-astetta ennen kasvukauden loppua. Tämä määrää pidetään miniminä talvehtimisen turvaamiseksi.
Elosato testaa ennätysruista. Elosadon joukkue kylvi lohkolleen 30. elokuuta Evolo-ruista, jolla Berner sai viime vuoden kilpailussa yli kymmenen tonnin hehtaarisadon.
On mielenkiintoista nähdä, miten eloperäinen Viljo-lannoite toimii syksyllä tehtävässä kylvölannoituksessa. Suurin osa Viljon typestähän on hitaasti vapautuvassa orgaanisessa muodossa ja sen teho on syksyn lämpötiloista kiinni.
Lämmin syksy saattaa vapauttaa suurenkin osan Viljon orgaanisesta typestä, joten heti käytössä oleva 19 typpikilon hehtaariannos saattaa saada seurakseen ison lisäpaukun.
Kasvustosta saattaa siis tulla hyvin rehevä, mutta myöhäinen kylvö pienentää tätä riskiä. Kolmisen viikkoa kylvön jälkeen kasvusto oli kyllä taimettunut, mutta liiasta rehevyydestä ei näytä olevan pelkoa.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Pian kymmenen vuotta Eurofins Viljavuuspalvelun toimitusjohtajana työskennelleen Ano Halosen tausta on kansainvälisessä elektroniikkateollisuudessa. Tilaisuuden tullen Peking vaihtui kuitenkin Mikkeliin.
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
