Syyskylvöiset kasvustot ovat suosiossa Hyvä Sato -kilpailussa. Luomuinstituutilla on viljelyssä useampivuotinen nurmi. Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin, Bernerin ja Helsingin yliopiston joukkueet kylvivät syysrapsia ja Elosato ruista.
Luomuinstituutin nurmi odottaa kolmatta niittoa. Kesä on ollut suosiollinen Luomuinstituutin säilörehunurmelle. Toisen niiton jälkeen lohko jankkuroitiin maan rakenteen parantamiseksi. Jankkuroinnin kasvustolle aiheuttamista vaurioista huolimatta kasvu on jatkunut rehevänä ja lohkolta voidaan korjata vielä kolmas sato.
Professorit käyttivät poikkeuksellista kylvömenetelmää. Helsingin yliopiston joukkueen kylvötapa poikkesi muista syysrapsijoukkueista. Rapsin siemenet levitettiin heinäkuussa vielä kasvussa olevan kauran sekaan maan pinnalle. Taimettuminen on kuitenkin ollut epätasaista. Kasveja näyttää olevan kylvötraktorin ajouran läheisyydessä selvästi enemmän kuin muualla.
Syysrapsin perinteinen kylvö myöhästyi. Pitkään näytti siltä, että syysrapsit päästään kylvämään hyvissä ajoin heinä-elokuun vaihteessa. Juuri kuun vaihteeseen sattunut epävakainen jakso kuitenkin siirsi puinteja. Puinnit voitiin aloittaa vasta 7. elokuuta ja kylvöt tehtiin 20. elokuuta.
Syysrapsille kylvöajankohta oli hieman myöhäinen. Kuukausi kylvön jälkeen lämpösummaa on kuitenkin kertynyt reilut 300 astetta. Rapsikasvustot saattavat siis hyvinkin saada osakseen 450 lämpösumma-astetta ennen kasvukauden loppua. Tämä määrää pidetään miniminä talvehtimisen turvaamiseksi.
Elosato testaa ennätysruista. Elosadon joukkue kylvi lohkolleen 30. elokuuta Evolo-ruista, jolla Berner sai viime vuoden kilpailussa yli kymmenen tonnin hehtaarisadon.
On mielenkiintoista nähdä, miten eloperäinen Viljo-lannoite toimii syksyllä tehtävässä kylvölannoituksessa. Suurin osa Viljon typestähän on hitaasti vapautuvassa orgaanisessa muodossa ja sen teho on syksyn lämpötiloista kiinni.
Lämmin syksy saattaa vapauttaa suurenkin osan Viljon orgaanisesta typestä, joten heti käytössä oleva 19 typpikilon hehtaariannos saattaa saada seurakseen ison lisäpaukun.
Kasvustosta saattaa siis tulla hyvin rehevä, mutta myöhäinen kylvö pienentää tätä riskiä. Kolmisen viikkoa kylvön jälkeen kasvusto oli kyllä taimettunut, mutta liiasta rehevyydestä ei näytä olevan pelkoa.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Pian kymmenen vuotta Eurofins Viljavuuspalvelun toimitusjohtajana työskennelleen Ano Halosen tausta on kansainvälisessä elektroniikkateollisuudessa. Tilaisuuden tullen Peking vaihtui kuitenkin Mikkeliin.
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Kielimallipohjainen tekoäly voi auttaa maatilan päätöksenteossa. Kokeneelle ja osaavalle viljelijälle mallit eivät kuitenkaan tarjoa uutta, ellei malliin yhdistä muita työkaluja.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
