Valtaosa maa- tai metsätalousyrittäjistä pääsee hyötymään uudesta yrittäjävähennyksestä. Verottaja tekee tuloista viiden prosentin vähennyksen viran puolesta, joten sitä ei itse merkitä verolomakkeelle.
Uudesta yrittäjävähennyksestä pääsevät hyötymään muussa kuin osakeyhtiömuodossa toimivat yrittäjät. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.
Uusi vähennys keventää myös maatalous-, metsätalous- tai poroyrittäjän tuloverotusta, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona.
Vähennystä ei tarvitse laskea tai ruksata mihinkään lomakkeeseen itse, vaan verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Käytännössä veronkevennys on noin kahden prosentin suuruinen.
Verottaja tekee yrittäjävähennyksen maatalouden tuloksesta, ennen kuin tulo jaetaan puolisoille henkilökohtaiseksi ansio- tai pääomatuloksi. Yhtymässä yrittäjävähennys vähennetään osakaskohtaisesti siitä osuudesta, joka osakkaalla on yhtymän maatalouden puhtaaseen tuloon.
Yrittäjävähennys tulee näkymään verotuspäätöksessä omana rivinään.
Maatalouden kirjanpito-ohjelmista ainakin Softsalon Tilituki näyttää yrittäjävähennyksen vaikutuksen maatalouden ja metsätalouden verolomakkeiden tallennusruudulla. Tilituen verolomaketulosteilla sitä ei kuitenkaan näy, koska se ei kuulu viralliselle lomakkeelle.
Metsätaloudessa yrittäjävähennys kohdistuu vain pääomatuloihin. Sitä ei tehdä metsätalouden ansiotulosta eli hankintatyön arvosta.
Yrittäjävähennys lasketaan metsätalouden kokonaisnettotuloksesta, johon voi sisältyä myös verotusyhtymien kautta saatua metsätalouden pääomatuloa. Jos metsätalouden kokonaisnettotulos jää tappiolliseksi, verottaja ei tee yrittäjävähennystä.
Aikaisemmin tällä vuosikymmenellä metsätulojen verotus on kiristynyt, koska pääomatulojen veroprosentti on noussut ja siihen on tullut progressiivisuus. Nyt pääomatulojen veroprosentti on 30. Jos pääomatulot ylittävät 30 000 euroa, sen ylittävältä osalta veroprosentti on 34.
Yrittäjävähennys huomioiden metsätalouden tuloihin kohdistuu käytännössä 28,5 tai 32,3 prosentin pääomavero.
Yrittäjävähennys ei koske osakeyhtiömuotoista yrittämistä, koska se on kehitetty tasa-arvoistamaan eri yritysmuotojen verotusta. Vuonna 2014 yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Tuo veronkevennys hyödytti vain osakeyhtiöitä, joten muut yritysmuodot jäivät silloin verotuksellisesti heikompaan asemaan. Tätä vääristymää korjattiin nyt yrittäjävähennyksellä.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
