Clearfield-rypsit ja -rapsit voi ruiskuttaa niille räätälöidyllä torjunta-aineella, joka tuhoaa öljykasvien viljelylle haitallisia rikkakasveja.
Maatalouden Suomi–Ruotsi-maaottelu on varsinkin takavuosina edennyt siten, että uudet asiat rantautuvat ensin Ruotsiin ja sitten Suomeen. Öljykasvien Clearfield-viljelyssä Suomi ehti kuitenkin ensin. Täällä se on ollut mahdollista jo vuosien ajan, mutta Ruotsissa se esiteltiin vasta viime kesänä.
Clearfield-konseptissa on erityistä se, että Clearfield-lajikkeinen kasvi kestää tiettyjä rikkakasvien torjunta-aineita. Suomessa Clearfield-siemeniä myydään rypsistä ja rapsista. Ne tunnistaa CL-merkinnästä lajikenimessä.
Tavanomaisiin lajikkeisiin nähden niiden etuna on se, että niitä voi viljellä myös lohkoilla, joilla esiintyy öljykasvin viljelyä haittaavia rikkoja. Niitä ovat esimerkiksi pihatähtimö, pillike, peippi ja tatar. Kun ongelmarikat pystyy torjumaan, korjattu sato on puhtaampaa.
CL-lajikkeiden jalostus on tehty takaisinristeytysmenetelmällä, joten kyse ei ole geenimuuntelusta.
Suomessa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä löytyy kaksi imatsamoksia sisältävää BASF:in Clearfield-herbisidiä: Clamox ja Cleravo. Imatsamoksia ja kvinmerakkia sisältävä Cleravo on näistä kahdesta uudempi tuote Suomen markkinoilla.
Cleravo on laajatehoinen herbisidi kevät- ja syysrapsille ja -rypsille. Se tehoaa muokkausmenetelmästä riippumatta sekä leveälehtisiin että heinämäisiin rikkoihin. Tyypillisiä torjunnan kohteita ovat ristikukkaiset rikkakasvit, edellisen vuoden jääntivilja sekä hukkakaura. Juolavehnä jää käsittelyn ansiosta kitukasvuiseksi.
Cleravo vaikuttaa rikkakasveihin niiden lehtien kautta. Kivennäismailla sillä on myös jonkin verran maavaikutusta. Syksyn ruiskutuksessa siitä voivat hyötyä varsinkin matarasta kärsivät syysrapsilohkot. Syysrapsille voi tehdä myös kevätkäsittelyn. Vuodenajasta riippumatta ruiskutus tehdään 2–8-lehtiasteella.
Lajikkeet tärkeitä viljelykirjanpidossa
Clearfield-menetelmän hyvät puolet voivat kääntyä sitä itseään vastaan, ellei viljelijä ole tarkkana. Täystuhon saa aikaan, jos ruiskuttaa Clearfield-herbisidillä muun kuin CL-siemenellä kylvetyn öljykasvipellon.
Vielä vuosia myöhemmin on hyvä muistaa, millä lohkoilla on viljellyt CL-lajikkeita, jotta osaa valita toimivat torjunta-aineet. Jääntirypsiä ja -rapsia voi nousta maasta vielä vuosien jälkeen. Clearfield-lajikkeinen jääntikasvusto kestää perinteisiä gramma-aineita. Fenoksihapot, kuten MCPA ja Trio, nujertavat kuitenkin CL-jalosteet. Jos pellossa ei ole säilytettävää viljelykasvustoa, vaihtoehtoina ovat myös glyfosaatti tai mekaaninen muokkaus.
Clearfield-kasvinsuojeluaineiden teho perustuu siihen, että ne toimivat ALS-inhibiittoreina, eli estävät rikkakasveissa asetolaktaasisyntetaasi -entsyymin toiminnan. Kun rikkakasvit eivät pysty muodostamaan niille tärkeitä aminohappoja, niiden kasvu heikentyy, ja lopulta ne kuolevat.
Imatsamoksin lisäksi muita ALS-estäjiä ovat sulfonyyliureat ja triazolopyramidiimit.
Nämä kolme edellä mainittua tehoainetta on luokiteltu HRAC-jaottelussa (Herbicide Resistance Action Committee) luokkaan B. Luken mukaan suurin mahdollisuus kestävien rikkakasvikantojen kehittymiselle on luokissa A ja B.
Pihatähtimö eli vesiheinä on ensimmäinen rikkakasvi, jolle on Suomessa muodostunut vastustuskykyä gramma-aineita eli sulfonyyliureoiden tehoaineita vastaan. Jos lohkolla on sulfonyyliurearesistenssiä, Luke suosittaa valitsemaan vähintään viiden vuoden ajan sellaisia rikkakasvintorjunta-aineita, jotka kuuluvat toiseen HRAC-ryhmään.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
