Clearfield-rypsit ja -rapsit voi ruiskuttaa niille räätälöidyllä torjunta-aineella, joka tuhoaa öljykasvien viljelylle haitallisia rikkakasveja.
Maatalouden Suomi–Ruotsi-maaottelu on varsinkin takavuosina edennyt siten, että uudet asiat rantautuvat ensin Ruotsiin ja sitten Suomeen. Öljykasvien Clearfield-viljelyssä Suomi ehti kuitenkin ensin. Täällä se on ollut mahdollista jo vuosien ajan, mutta Ruotsissa se esiteltiin vasta viime kesänä.
Clearfield-konseptissa on erityistä se, että Clearfield-lajikkeinen kasvi kestää tiettyjä rikkakasvien torjunta-aineita. Suomessa Clearfield-siemeniä myydään rypsistä ja rapsista. Ne tunnistaa CL-merkinnästä lajikenimessä.
Tavanomaisiin lajikkeisiin nähden niiden etuna on se, että niitä voi viljellä myös lohkoilla, joilla esiintyy öljykasvin viljelyä haittaavia rikkoja. Niitä ovat esimerkiksi pihatähtimö, pillike, peippi ja tatar. Kun ongelmarikat pystyy torjumaan, korjattu sato on puhtaampaa.
CL-lajikkeiden jalostus on tehty takaisinristeytysmenetelmällä, joten kyse ei ole geenimuuntelusta.
Pihatähtimön siemen voi säilyttää itävyytensä maassa jopa 80 vuotta.
Tehoaa lähinnä lehtien kautta
Suomessa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä löytyy kaksi imatsamoksia sisältävää BASF:in Clearfield-herbisidiä: Clamox ja Cleravo. Imatsamoksia ja kvinmerakkia sisältävä Cleravo on näistä kahdesta uudempi tuote Suomen markkinoilla.
Cleravo on laajatehoinen herbisidi kevät- ja syysrapsille ja -rypsille. Se tehoaa muokkausmenetelmästä riippumatta sekä leveälehtisiin että heinämäisiin rikkoihin. Tyypillisiä torjunnan kohteita ovat ristikukkaiset rikkakasvit, edellisen vuoden jääntivilja sekä hukkakaura. Juolavehnä jää käsittelyn ansiosta kitukasvuiseksi.
Cleravo vaikuttaa rikkakasveihin niiden lehtien kautta. Kivennäismailla sillä on myös jonkin verran maavaikutusta. Syksyn ruiskutuksessa siitä voivat hyötyä varsinkin matarasta kärsivät syysrapsilohkot. Syysrapsille voi tehdä myös kevätkäsittelyn. Vuodenajasta riippumatta ruiskutus tehdään 2–8-lehtiasteella.
Lajikkeet tärkeitä viljelykirjanpidossa
Clearfield-menetelmän hyvät puolet voivat kääntyä sitä itseään vastaan, ellei viljelijä ole tarkkana. Täystuhon saa aikaan, jos ruiskuttaa Clearfield-herbisidillä muun kuin CL-siemenellä kylvetyn öljykasvipellon.
Vielä vuosia myöhemmin on hyvä muistaa, millä lohkoilla on viljellyt CL-lajikkeita, jotta osaa valita toimivat torjunta-aineet. Jääntirypsiä ja -rapsia voi nousta maasta vielä vuosien jälkeen. Clearfield-lajikkeinen jääntikasvusto kestää perinteisiä gramma-aineita. Fenoksihapot, kuten MCPA ja Trio, nujertavat kuitenkin CL-jalosteet. Jos pellossa ei ole säilytettävää viljelykasvustoa, vaihtoehtoina ovat myös glyfosaatti tai mekaaninen muokkaus.
Borgebyssä esiteltiin ALS-konseptin sokerijuurikasta. Esittelyruudun herbisidinkestävä Smart Janninka KWS -lajike oli ruiskutettu Bayerin Conviso One -herbisidillä.
Resistenssi saattaa lisääntyä
Clearfield-kasvinsuojeluaineiden teho perustuu siihen, että ne toimivat ALS-inhibiittoreina, eli estävät rikkakasveissa asetolaktaasisyntetaasi -entsyymin toiminnan. Kun rikkakasvit eivät pysty muodostamaan niille tärkeitä aminohappoja, niiden kasvu heikentyy, ja lopulta ne kuolevat.
Imatsamoksin lisäksi muita ALS-estäjiä ovat sulfonyyliureat ja triazolopyramidiimit.
Nämä kolme edellä mainittua tehoainetta on luokiteltu HRAC-jaottelussa (Herbicide Resistance Action Committee) luokkaan B. Luken mukaan suurin mahdollisuus kestävien rikkakasvikantojen kehittymiselle on luokissa A ja B.
Pihatähtimö eli vesiheinä on ensimmäinen rikkakasvi, jolle on Suomessa muodostunut vastustuskykyä gramma-aineita eli sulfonyyliureoiden tehoaineita vastaan. Jos lohkolla on sulfonyyliurearesistenssiä, Luke suosittaa valitsemaan vähintään viiden vuoden ajan sellaisia rikkakasvintorjunta-aineita, jotka kuuluvat toiseen HRAC-ryhmään.
