Kylvöt ovat ovella. Vielä ehtii tehdä viime hetken valmistelut ja muuttaa viljelysuunnitelmaakin.
Hausjärven Turkhaudalla ollaan kevättöiden suhteen rauhallisin mielin. Maatalousyrittäjä Arto Alastalo ehti maaliskuussa vielä hyvin kunnostaa kyläläisten latuja. Kelkan päälläkin ajatukset askartelivat tulevan kasvukauden lajivalinnoissa.
”Öljyn hinta näyttäisi olevan nousussa, joten päätin kuitenkin kylvää 35 hehtaaria kevätrapsia, vaikkei alun perin pitänyt. Kaikki siemenet on nyt tilattu, joten muita muutoksia viljelysuunnitelmaan tuskin tulee”, Alastalo pohtii.
Viisikymppinen Alastalo on kasvinviljelyn konkari ja noin 500 hehtaarin pinta-alalla viime hetken muutoksetkin onnistuvat.
Tilan sijainti 50 kilometrin päässä Viking Maltin mallastamosta on osasyynä siihen, että mallasohraa kasvaa tänäkin vuonna kolmasosalla tilan pelloista. Lajikkeina ovat RGT Planet ja Repekka. Kevätvehnää ja kauraa on molempia 50 hehtaaria, hernettä 20 hehtaaria, samoin sokerijuurikasta.
Viime syksynä Alastalo ei poikkeuksellisesti kylvänyt yhtään syyskasveja, sillä rukiin hinta ei innostanut.
”Viljelykasvien hintojen kiinnittämistä mietin koko ajan. Osan mallasohrista olen jo kiinnittänyt. Rapsin osalta mietin vielä asiaa. Kiinnityshinta syksylle olisi kyllä aika hyvä. Kauran hintaan olen edelleen hieman pettynyt, joten sitä en ainakaan vielä kiinnitä.”
Yaran ja Belor Agron lannoitteet Alastalo hankki halvimman hintakauden aikaan viime kesänä ja talven aikana pihaan tuli hieman lisää typpeä. Lannoituksessa hän toteuttaa tänäkin vuonna jaettua lannoitusta, jossa toinen erä levitetään rakeena kasvustoon satopotentiaaliin perustuen.
Suurin osa tilan kylvösiemenestä on ostettua, joten peittaaminen tai itävyyden analysointi eivät teetä työtä. Oman ohrasiemenen peittaus tapahtuu samalla, kun siemen siirretään ruuvilla täyttökärryyn.
Kevättyökoneet olivat jo maaliskuussa hyvässä rasvassa eikä traktoreille osu määräaikaishuoltoja kevättyösesongin keskelle.
”Polttoöljyä pitää vielä tilata. Hankin viime kesänä toisenkin tilasäiliön, kun öljyn hinta oli niin alhaalla”, Alastalo kertoo.
Aikaansa seuraava yrittäjä on kokeillut viime vuosina erilaisia kylvökoneita. Viitisen vuotta sitten hän pohti, tuottaisiko perinteinen sijoituslannoitus sittenkin paremman sadon kuin uudet kylvömenetelmät. Nelimetrinen kone ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla ja viime keväänä Alastalo hankkikin kuusimetrisen Horsch Avattaren, joka sijoittaa siemenet ja lannoiterakeet samaan uraan.
”Tarkoitus on edelleen lisätä talven kasvipeiteisyyttä ja siksi halusin koneen, jossa on hyvät suorakylvöominaisuudet. Jatkossa kylvänkin mahdollisimman suuren osan muokkaamattomaan maahan”, Alastalo linjaa.
Tänä vuonna uusittaviksi tulleet vuokrasopimukset on jo allekirjoitettu, joten niistäkään ei tarvitse enää kantaa huolta.
Alastalon nelihenkinen perhe on välttänyt viime kuukausina liikkumista muiden ihmisten joukossa ja varovaisuus lisääntyy kevättä kohti.
”Meillä on pojan kanssa omat maatilat ja koneet ja siksi varajärjestelmä on olemassa luonnostaan. Naapuritilojenkin kanssa on yhteistyötä, joten kuskeja löytyy tarvittaessa”, Alastalo sanoo.
Vaikkei aurinko juuri tänään paistakaan, paistaa miehen puheista orastava innostus mullan kääntämiseen.
”Kyllä tässä vaiheessa alkaa taas fiilis nousta. Routaakaan ei ole, joten kylvöille voi hyvinkin päästä melko varhain. Talven mittaan noussut viljan hinta piristää myös mieltä”, Alastalo hymyilee.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
