Maitotilan digitalisaatio etenee askel askeleelta. Kun teknologia on tullut tutuksi ja sen merkitys käynyt selväksi, vuorossa on liiketoimintasuunnitelman päivittäminen sähköiseen muotoon.
Parikkalan Saaren kylässä Luukkolan tilalla toteutettiin sukupolvenvaihdos portaittain kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2005 Johannes Neuvonen aloitti yrittäjyyden vanhempiensa kanssa, ja vuonna 2013 mukaan tuli puoliso Elina. Vuonna 2015 yritysvastuu siirtyi nuorille.
– Vanhemmat ovat vielä meillä töissä ja muutenkin suureksi avuksi, lisäksi on yksi kokoaikainen työntekijä, Johannes kertoo.
Samoihin aikoihin muutoksen kanssa tapahtui suuri murros toimintaympäristössä. Maidon hinta aleni ja kiintiöistä luovuttiin. Yrityksen kehittämiseen tuli uudenlaista, jopa pakottavaa tarvetta. Lisäksi perheen tyttäret Aura ja Vilja olivat juuri vauva- ja taaperoiässä.
Apua haettiin koulutuksesta. Ensin yleistä it-valmennusta, sitten yrittäjän erikoisammattitutkinto, johtamisen ja projektisuunnittelun opiskelua. Näille luontainen jatkumo on sähköisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja käyttöönotto.
– Kaikki vaiheet on saatu tuotua suoraan oman yrityksen kehittämiseen ja laskelmiin, muutoksiin ja laajennusrakentamiseen, Elina toteaa.
Digitalisaatio tai tekniikka sinällään ei ole ollut kummankaan erityinen kiinnostuksen kohde, mutta innostus on kasvanut koulutusten myötä, kun on selvinnyt niistä saatava hyöty yrittäjyydelle.
Neuvoset pitävät hyvänä, että Suomen Yrittäjäopiston koulutukset on järjestetty kasvukauden ulkopuolella, ja niistä on saatu tieto hyvissä ajoin.
Pariskunta on käynyt kaikki koulutukset yhdessä, mikä tuo kehittämisen luontevaksi osaksi päivittäistä työtä ja jopa perhe-elämää.
Yhteiset tavoitteet ovat kirkastuneet. Lähin sparraaja on aina lähellä, idean voi laittaa testiin koska vain, ja palautteen saa välittömästi. Asioita voidaan pohtia navetalla, kahvipöydässä tai saunan lauteilla.
– Vaikka molemmat olemme kiinnostuneita koko yrityksen toiminnasta, meillä on kuitenkin omat vahvuusalueemme. Minä hoidan sisätöitä ja perhettä, ja olen enemmän tietokoneella. Otan myös enemmän vastuuta käytännön sujuvuudesta navetassa. Johannes puolestaan vastaa esimerkiksi jalostuksesta ja ruokinnasta, kuten myös pelloista ja ulkopuolisista neuvotteluista, Elina kuvaa.
Kaikesta koulutuksesta luonneanalyyseineen on saatu vahvaa tukea työnjakoon ja päivittäisiin toimintoihin. Lisäksi hyötyä koituu esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa ja lupaprosesseissa. Selvät laskelmat ja pohditut suunnitelmat vakuuttavat vastapuolen ja nopeuttavat käsittelyä.
"Kun tunnusluvut saadaan havainnollisina graafeina, niitä tulee myös seurattua."
Neuvoset toteavat tulevan talven olevan ensimmäinen, jolloin he eivät ole menossa mihinkään uuteen koulutukseen. Nyt kehittäminen muuttuu käytännön toiminnaksi sähköisen liiketoimintasuunnitelman myötä. Raskaiden rakentamis- ja remonttivuosien jälkeen on aika myös levätä.
– Liikevaihtoon ja tulokseen ollaan tyytyväisiä, vaikka ne eivät pienen lehmämäärän vuoksi olekaan vertailukelpoisia muihin kahden robotin navettoihin, Johannes sanoo.
Isompaa rakentamista ei siis ole lähiaikoina näköpiirissä. Puitteet on saatu kuntoon ja arki pyörii. Seuraava askel on kiinnittää yhä enemmän huomiota talouden tunnuslukuihin ja mikä niihin vaikuttaa. Tässä ovat ratkaisevana apuna Minun maatilani -ohjelmistot, kuten WebWakka.
– Kun tunnusluvut saadaan havainnollisina graafeina, niitä tulee myös seurattua, Elina toteaa.
Luukkolan tilalla on aina panostettu eläinterveyteen ja karjan hyvinvointiin, ja sitä halutaan kehittää edelleen. Suunnitelmissa on esimerkiksi laiduntamismahdollisuuksien lisääminen. Se toisi karjan myös näkyväksi kylällä.
Seuraava digiloikkakin on mielessä, toiminnasta halutaan kertoa avoimesti sosiaalisen median kautta.
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
