Korpelan tilalla Forssassa on tuotettu maitoa kohta vuoden ajan uudessa, pitkälle automatisoidussa 150 lehmän pihatossa. Uudis­rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet laajennus­mahdollisuuksineen.

Pihaton pitää olla valoisa, väljä ja helppohoitoinen. Juuri näitä asioita yrittäjäpari Katriina Hemminki ja Juha Korpela korostivat navettasuunnittelussaan.

– Valoharja, alas asti ulottuvat valopäädyt ja verhoseinät tekevät uudesta navetasta valoisan. Kun katto on korkealla, sisäilma pysyy hyvänä. Se parantaa merkittävästi eläinten hyvinvointia ja tekee omasta työstä miellyttävämpää, yrittäjät toteavat.

Korpela ja Hemminki harkitsivat pitkään uuden navetan rakentamista. Omien pohdintojensa tueksi he vierailivat lukuisissa uusissa navetoissa ympäri Suomea.

– Tutustuminen jo toimiviin navetoihin vahvisti sen, mitä halutaan ja mitä ei missään tapauksessa. Esimerkiksi visiiriruokinta putosi heti pois laskuista, Korpela sanoo.

Vanhan korjaamista yhden robotin navetaksi pohdittiin, mutta se suunnitelma kuopattiin lähes saman tien. Remontointi ja muutostyöt olisivat maksaneet paljon, mutta eläinmäärää ei olisi voitu lisätä.

Tilan edellinen 40 lypsylehmän navetta valmistui vuonna 1998. Tuolloin se oli Forssan ensimmäinen pihattonavetta. Lehmät lypsettiin 2×2-tandem-lypsyasemalla.

– Navetta oli toimiva monella tapaa. Toisaalta se oli jo uutena aavistuksen verran vanhanaikainen, sillä esimerkiksi makuuparret olivat turhan ahtaita, vaikkakin tuon ajan standardien mukaisia, emäntä lisää.

Poikimakarsina on viime kuukausina ollut kovassa käytössä.

Lisää maitoa, vähemmän työtä

Yksi uudisrakentamisen tärkeimmistä tavoitteista oli vähentää työn kuormittavuutta ja sidonnaisuutta tiukkaan aikatauluun. Asemalypsy alkoi olla tekijöilleen fyysisesti raskasta ja kuluttavaa ja sille piti löytää vaihtoehto. Aluksi kaavailtiin yhden lypsyrobotin navettaa, mutta lopulta päädyttiin kahteen.

– Kahden robotin tuotosmäärällä on helpompi saada kallis investointi maksuun. Kun lypsykoneita on kaksi, emme ole huutavassa hukassa, jos toinen koneista menee epäkuntoon, isäntä perustelee.

Navetta on suunniteltu tulevaisuuteen katsoen, ja varattu laajennusmahdollisuus vielä kahdelle robotille nykyisen navetan ja rehu­keittiön väliin.

Korpelan tilan navettatoimittajaksi valikoitui NHK-keskus. Kuusirivinen Robora-pihatto on betonirakenteinen ja ruokintakäytävät sijaitsevat molemmilla sivuilla. Lypsyroboteiksi valittiin kaksi Lely Astronaut A5 -lypsyrobottia.

Siltanosturin kauha annostelee rehujakeet ruokintasuunnitelman mukaan Lely Vektor -ruokintarobotin säiliöön rehukeittiössä.

Automatiikkaa ruokintaan

Aperuokintaan siirtyminen oli itsestään selvä juttu, mutta toteuttaako se apevaunulla vai automaattisella ruokintajärjestelmällä? Korpelassa päädyttiin Lely Vector -järjestelmään, jossa ruokinta sujuu automaattisesti.

– Ynnäilin, että pitäisi ostaa traktori ja apevaunu sekä useampi rehuntyöntäjä. Hintaa tällekin paketille olisi tullut melkoisesti. Lisäksi appeen tekoon ja jakoon olisi kulunut työaikaa. Sen vuoksi valittiin automaattinen ruokintajärjestelmä, vaikka se oli kallis. Tätä päätöstä emme ole hetkeäkään katuneet. Itsekulkeva, ohjelmoitava ruokkija on ehdottomasti tämän tilan paras työntekijä, Korpela kehuu.

Ruokintarobotti kiertää ruokintakäytävät ja jakaa rehua tarpeen mukaan useita kertoja vuorokaudessa. Apeseoksen vaunu käy noutamassa rehukeittiöstä, jossa siltanosturin kauha nostaa jakeet kyytiin. Vaunun veitsimäiset sekoittimet pyöräyttävät ainekset sekaisin.

Kuormain poimii rehustamon lattiaruudukoilta kutakin jaetta ruokintasuunnitelman ja eläinryhmän mukaan.

– Lastaan rehua ruudukoihin kesäisin kolmen päivän välein, jottei rehu lämpene. Talvella riittää lastaus kaksi kertaa viikossa. Nurmirehun lisäksi eläimet saavat muun muassa tuoreleikettä.

Sähköllä toimiva robotti on hiljainen, päästötön ja fiksu. Jos pöydällä on kukkura­päin rehua, se ei annostele siihen kohtaan lisää, vaan jatkaa matkaansa.

Robotilla on ulkona betonilaatoitettu ja lämpövastuksin varustettu muutaman kymmenen metriä pitkä kattamaton rata.

– Joinakin talvipäivinä lunta joutuu lykkimään, mutta muuten robotti näyttäisi olevan säävarma – se kulkee niin tuulessa, tuiskussa kuin vesisateessakin.

Navetan ja rehukeittiön välissä on tontti laajennusta varten. Jos navettaa myöhemmin laajennetaan, sen jälkeen robotti kulkee katon alla, mutta rehukeittiötä ei tarvitse rakentaa uudelleen.

Vanhassa navetassa oli erillisruokinta. Appeen ja automaation myötä ruokinta on tarkentunut, rehuhävikki on niin ikään vähäisempi. Robotilla käydessään lehmät saavat lisäksi houkutusväkirehua.

Robotti kuljettaa appeen navettaan ja annostelee sen ruokintapöydälle.

Hyvä huoltopalvelu ratkaisi

Korpelan tilan laitevalintaan vaikutti vahvasti se, että NHK:lla oli tarjota kattava huoltosopimus sekä lähellä Forssaa sijaitseva huoltomiesten verkosto.

– Kun apua tietää pulmatilanteissa saavansa nopeasti ja mutkattomasti, ei tarvitse stressata laitevikoja etukäteen. Ruokinta-­automaatin ja lypsyrobottien kanssa ei ole ollut isoja murheita. Pienet ongelmat on pystytty ratkomaan etänä, pariskunta kertoo.

Huoltosopimus maksaa noin 18 000 euroa vuodessa. Vaikka summa kuulostaa suurelta, tällä rahalla ei kuitenkaan pystyisi palkkaamaan työntekijää.

– Automatisoinnin ansiosta pärjäämme navetassa kaksistaan. Kaksi poikaamme auttaa tarvittaessa ja kausitöissä.

Navetan rakennustyöt aloitettiin keväällä 2021 ja navetta otettiin käyttöön saman vuoden marraskuussa. Korpelassa oltiin sikäli onnekkaita, että suurin osa rakennustarvikkeista oli ehditty hankkia ennen niiden rajua hinnannousua. Silti kahden miljoonan euron kustannusarvio ylittyi.

– Koneet ja laitteet pyrimme hankkimaan liki kaikilla herkuilla, jotta saimme käyttöön uusinta, työtä helpottavaa tekniikkaa. Satsasimme myös eläinten hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Vaikka panostus näkyy hintalapussa, kokonaishintaan peilaten se ei ole kovinkaan merkittävä, isäntä arvioi.

Verhoseinät ja valopäädyt tekevät pihatosta erittäin valoisan.

Hyvinvointia ja terveyttä

Navettahankkeessa pantiin paljon painoa eläinten hyvinvointiin. Käytävät ovat väljät ja lattioilla on joka paikassa kumimatot. Niskapuomilliset makuuparret ovat tilavat.

– Kumialusta on pehmeä ja joustava eikä se tule liukkaaksi. Vanhassa navetassa oli sileäksi kuluneet betonikäytävät, ­joilla lehmät ajoittain loukkasivat itseään. Jalkamurheita ja eläinten poistoja loukkaantumisten vuoksi ei ole nyt tullut.

Raapat puhdistavat lantakäytävät. Lanta­kuilun edessä oleva ritilä olisi saanut olla suurisilmäisempi, jotta lanta menisi siitä paremmin läpi. Lannan virtaamista kuilustossa helpotetaan pumpun takaisinpumppauksella. Samalla sen on huomattu vähentävän kärpäsongelmaa.

– Tässäkin olemme varautuneen tulevaisuuteen, sillä tähän demecalaiseen pumppuun voidaan myöhemmin liittää separointilaite, Korpela toteaa.

Työturvallisuuden varmistamiseksi ja arjen helpottamiseksi ruokintapöydille asennettiin lukkoparret. Tasalattiaisessa oljella kuivitetussa poikimakarsinassa on tilaa usealle eläimelle kerrallaan. Vasikka saa olla emänsä kanssa karsinassa pari, kolme päivää. Poikimakarsinasta lehmä ohjataan takakierrolla robotille.

Navetassa on vastasyntyneille 11 juotto­paikkaa, ja pikkuvasikat saavat oikeaa maitoa. Juottokauden jälkeen ne siirtyvät nuorkarjapihattoon.

– Vanha pihatto on nuorkarjalle mitä sopivin, emäntä lisää.

Rehunjako on alkamassa Korpelan tilalla, kun ruokintarobotti kulkee rehukeittiöstä navettaa kohti. Talvikelistäkään vehje ei hätkähdä, kehuu Juha Korpela.

Omasta karjasta lisäten

Eläinmäärän lisäämiseen varauduttiin pari vuotta ennen rakentamistöiden aloittamista.

– Muutettaessa meillä oli yksi robotillinen omasta karjasta, joulukuussa eläimiä oli 85 ja tämän vuoden lopussa navetan pitäisi olla likimain täynnä, Korpela sanoo.

Isäntäväen mukaan uuden navetan käyttöönotto kävi ennakoitua sujuvammin ehkä sen takia, että lehmät olivat vanhassa pihatossa tottuneet kulkemaan lypsylle ja hakemaan ruokansa.

Korpelan tilan lehmät ovat pääosin ­ayrshirejä, joukossa on muutama holstein.

– Emme näe tarvetta muuttaa suuntaa. Ayrshire syö vähemmän, maidon pitoisuudet ovat hyviä ja eläinlääkäriä tarvitaan harvoin. Rodun keskituotos on meillä ollut 37,4 kiloa vuorokaudessa, tosin ensikoiden suuren määrän vuoksi se on viime aikoina jäänyt piirun verran alemmaksi.

Kun navetta saadaan täyteen, keskitytään jalostukseen ja karsintaa tehdään ankarammin.

Eläinkohtaiseksi tuotostavoitteeksi yrittäjät ovat asettaneet 11 000–12 000 kiloa vuodessa. Tähän toivotaan yllettävän seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Eläinten kokonaishyvinvointi on kasvanut ja tapaturmat sekä sairastavuus ovat vähentyneet uuden navetan myötä. Tämä näkyy ajan kanssa lisääntyvänä maitomääränä ja parempana kannattavuutena.

– Jos kaikki menee hyvin, jo ensi vuonna rikotaan miljoonan maitolitran pyykki, Korpela ennakoi.

 

Työ aiempaa mukavampaa

Yrittäjäparin työnkuva on uuden navetan ansiosta muuttunut tyystin. Navettatöihin ei ole pakko mennä kellontarkasti aamuin ja illoin.

– Työ tuntuu mukavammalta ja aikaa jää muullekin elämälle, kun lypsytyö ei kellota kaikkea. Työtä on edelleen paljon, mutta enää se ei ole fyysisesti raskasta, Katriina Hemminki kuvaa.

Automatisoidut laitteet ovat pakottaneet perehtymään tietotekniikkaan, ja uuden opettelua on ollut paljon. Kaikkien laitteiden käyttöön on kuitenkin saatu hyvä opastus, ja neuvoja ja käyttöapua saa myös etänä.

Vaikka maataloustuotanto on viime vuodet ollut kannattavuuskriisissä, Korpelan tilalla on vahva maitousko.

– Korona ja Ukrainan kriisi ovat alleviivanneet kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden merkitystä. Lannoitteiden ja energian hintojen raju nousu kuitenkin huolestuttavat. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että tuottajahinnatkin ovat noususuunnassa, Juha Korpela luottaa.

Tilalla on viljelyksessä peltoa reilu sata hehtaaria, joten osa rehusta joudutaan ostamaan.

– Olisi kova tarve joko vuokrata tai ostaa lisämaata, jotta päästäisiin rehujen osalta omavaraisiksi.

Korpelan tila
FORSSA

● Yrittäjät: Katriina Hemminki, 54, ja Juha Korpela, 58, maidontuottajia vuodesta 1998. Perheessä on neljä lasta, Toni, 31, Juuso, 29, Emilia, 21, ja Niko-Jussi, 17, joka asuu vielä kotona.
● Viljelyssä: Tilalla on peltoa 107,5 hehtaaria, joilla viljellään nurmea ja ohraa. Viljaa ostetaan myös lähitiloilta.
● Navetta: Kuusirivinen Roborapihatto kahdella lypsyrobotilla 150 lehmälle otettiin käyttöön marraskuussa 2021. Kokonaisala 2 500 neliömetriä, ruokinta Lely Vectorjärjestelmällä. Rakentamisessa panostettu helppohoitoisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja automaatioon. Varattu myös laajennusmahdollisuus.
● Investointi: Toteutunut kustannusarvio yli 2 milj. euroa sisältäen 5 000 kuution lietesäiliön ja rehukeittiön.

Jaa artikkeli