Veroilmoituksen täyttämiseen kannattaa varata reilusti aikaa ja hyvä asiantuntija. Järkevällä verosuunnittelulla palkka paranee.
Maatalousverotuksessa ei ole tapahtunut isoja muutoksia vuoteen 2021 verrattuna. Tälläkin kertaa kannattaa miettiä, löytyykö viime vuodelta asioita, joilla verotusta pystyisi keventämään. Viime vuonna osa kasvinviljelytiloista teki pitkästä aikaa kohtuullisen hyvän tuloksen ja senkin vuoksi tilinpäätökseen kannattaa nyt panostaa.
Maatalouden veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 3.4.2023. Metsätalousyrittäjät ja maa- ja metsätalousyhtymät jättävät veroilmoituksensa jo helmikuun lopussa. Ne osakeyhtiömaatilat, joiden tilikausi päättyi 31.12., jättävät veroilmoituksensa viimeistään 30.4.2023.
Verohallinto ei postita enää paperista veroilmoitusta maatalouden harjoittajille. Maatalouden veroilmoitus pitää antaa aina, vaikka maatilalla ei olisi ollut verovuoden aikana toimintaa. Veroilmoitus kannattaa pääsääntöisesti täyttää ja palauttaa sähköisen OmaVero-palvelun kautta. Ilmoituksen voi palauttaa myös postitse. Jos ilmoituksen lähettää kirjeessä, se pitää postittaa Verohallintoon hyvissä ajoin, jotta ilmoitus on varmasti perillä määräaikana.
Arvonlisäveroilmoitusten antamisesta ajallaan kannattaa myös huolehtia, sillä sakkomaksu jokaisesta myöhästyneestä päivästä on kolme euroa. Vuosimenettelyssä olevat jättävät vuoden 2022 arvonlisäveroilmoituksensa ja maksavat arvonlisäveronsa viimeistään 28.2.2023.
Hae palautukset
Maatilat ovat saaneet energiaveron palautusta sähköstä ja polttoöljystä vuodesta 2005 lähtien. Viime vuonna, osana maatalouden kriisitukipakettia, maatilat saivat energiaveron lisäpalautuksen, joka oli määrältään suunnilleen yhtä suuri kuin normaali valmisteveron palautus.
Energiatuotteiden valmisteveron palautus pitää muistaa hakea (lomake 3311) helmikuun loppuun mennessä. Metsätaloudessa käytettävää polttoöljyä palautus ei koske.
Osana kriisipakettia maatiloille myönnettiin vapautus kiinteistöverosta vuodelta 2022. Maatalousyrittäjien etujärjestö MTK hakee kiinteistöveron palautusta myös kuluvalle vuodelle. Kannattaakin seurata, kuinka asiassa käy. Kiinteistöveron palautusta ei makseta Verohallinnosta automaattisesti, vaan se pitää hakea erikseen.
Maatalouden kriisitueksi on tälle vuodelle kaavailtu palautusta lannoitteiden ja sähkön hankintahinnasta. Kevään aikana selviää, kuinka ja mistä näitä tukia haetaan.
Poista harkiten
Poistot ovat keskeinen keino tuloksen suunnitteluun. Maatalouden tuotantorakennuksista kannattaa yleensä tehdä täydet poistot, sillä ne pienentävät samalla kiinteistöveron määrää.
Maatalouden irtaimistosta, kuten koneista ja laitteista, tehtävien poistojen suuruus kannattaa harkita joka vuosi erikseen ja sopeuttaa poistot liikevoittoon. Poistoilla ei yleensä koskaan kannata vetää maatalouden tulosta tappiolliseksi.
Viime vuoden osalta koneista ja laitteista saa tehdä halutessaan tuplapoiston. Koneiden ja laitteiden normaalipoisto on 25 prosenttia, mutta vuosina 2020–2023 maksimipoisto on 50 prosenttia menojäännöksestä. Tuplapoisto ei koske metsätalouden koneita.
Poistoihin liittyy myös tilatukioikeuksista luopuminen. Jos aikanaan hankittua tilatukioikeutta on vähennetty poistoina, voi vuoden 2022 lopussa jäljellä olevan menojäännöksen poistaa kokonaan, sillä tilatukioikeuksien voimassaolo päättyi 31.12.2022.
Hyödynnä tasausvaraus
Poistojen järkevän käytön lisäksi hyvän tuloksen tehneillä tiloilla kannattaa hyödyntää tasausvaraus. Tasausvaraus on seuraaville vuosille siirrettyä tuloa, joka on alun perin tarkoitettu tuleviin investointeihin. Tasausvarausta ei kuitenkaan ole pakko käyttää investointeihin.
Tasausvarauksen enimmäismäärä on 13 500 euroa, kuitenkin enintään 40 prosenttia maatilan puhtaasta tulosta. Tasausvaraus pitää tulouttaa viimeistään kolmantena vuonna varauksen tekemisestä.
Työasioissa tehdyt matkat kannattaa myös muistaa merkitä veroilmoituksen lisävähennyksiin. Matkakorvaus oli viime vuonna 0,46 euroa kilometriltä. Jos työmatka, esimerkiksi koulutuspäivä, kesti yli kuusi tuntia, voi siitä merkitä lisävähennykseksi 20 euron päivärahan. Jos työmatka kesti yli 10 tuntia, on päivärahan suuruus 45 euroa.
Tuloa tuulesta ja hiilestä
Metsänomistajat voivat myydä tai vuokrata metsiään tuulivoima-alueeksi tai hiilinieluiksi. Tuulivoima-alueen vuokratulo ja hiilikompensaatiokorvaukset katsotaan arvonlisäverollisiksi maatalouden tuloiksi ja niistä pitää jättää maatalouden veroilmoitus. Jos hiilikompensaatiokorvauksen ehtoihin sisältyy metsän lannoitus, vähennetään lannoituksen kulut kuitenkin metsäverotuksessa.
Tärkeitä metsäveroilmoituksessa muistettavia asioita ovat jäljellä olevien metsävähennysten käyttäminen, menovarauksen hyödyntäminen ja kaikkien metsätalouteen liittyvien kulujen merkitseminen vähennyksiksi. Myös metsänhoitoon liittyvät matkakulut päivärahoineen pitää muistaa merkitä vähennyksiksi. Metsätalouden ajoissa korvaus oman auton käytöstä on 30 senttiä kilometriltä. Metsätalouden vähennettävä päiväraha on yli kuuden tunnin työpäivältä 16 euroa ja yli kymmenen tunnin päivältä 30 euroa.
Alle 600 euron arvoiset pienhankinnat vähennetään kertapoistoina. Jos hankinnan, vaikkapa raivaussahan, arvonlisäveroton hinta ylittää 600 euroa, tehdään siitä 25 prosentin vuosipoisto. Kun menojäännös on alittanut 600 euroa, poistetaan loppu kerralla.
Metsätalouden veroilmoitus palautetaan viimeistään 28.2.2023. Samaan aikaan on palautettava myös metsätalouden arvonlisäveroilmoitus ja maksettava arvonlisävero. Jos metsänomistaja harjoittaa myös maataloutta, palautetaan metsäveroilmoitus vasta 3.4.2023. Jos metsätaloudessa ei ollut vuonna 2022 mitään toimintaa, ei metsävero- eikä arvonlisäveroilmoitusta tarvitse palauttaa.
Osakeyhtiöllä verotehokkuutta
Osakeyhtiömuoto lisää maatilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Kiinteä, 20 prosentin yhteisöverokanta tarjoaa myös mahdollisuuden lyhentää lainoja nopeammin kuin toiminimimaatilalla. Sukupolvenvaihdoskin on helpompi toteuttaa, kun maatilan varallisuus on osakkeina.
Osakeyhtiöyrittäjän on helppo nostaa palkkansa verotehokkaasti ja siirtää osa ”palkanmaksusta” kevyemmin verotettaviksi osingoiksi. Palkkatöissä käyvä osa-aikaviljelijäkin voi osakeyhtiön kautta järkeistää tuloverorasitustaan. Osakeyhtiössä omistajayrittäjä voi maksaa itselleen myös verottomat kilometrikorvaukset ja päivärahat ja hyödyntää vaikkapa lounas- ja työhyvinvointiedut.
Kaikista edellä luetelluista hyödyistä huolimatta vain reilut kaksi prosenttia Suomen maatiloista toimii osakeyhtiömuodossa. Eräs maataloutta tunteva talousasiantuntija on laskenut, että osakeyhtiömuotoisten maatilojen kautta maataloustuloa pystyttäisiin nostamaan vuosittain vähintään sadalla miljoonalla eurolla. Se olisi 10–20 prosentin kohennus maatalouden kannattavuuteen.
Yhä useampien maatilojen kannattaisi käyttää ilmaisia asiantuntijapalveluita (Neuvo 2030) selvittääkseen, miten yhtiöittäminen vaikuttaisi oman tilan talouteen. Osakeyhtiön edullisen osinkoveron hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että yhtiöön maltetaan kerätä nettovarallisuutta.
