Ei mitään peruskauraa

Helsingin Mylly vei aamupuuron jäljitettävyyden uudelle tasolle. Kaura 2.0 -hiutale­paketissa lukee kauranviljelijän nimi.

Alkukesän kuivuus ei hidastanut kauran kasvua Kyrönjoen penkereillä Ilmajoella. Maatalousyhtymä Mäki-Latvalan Mikko ja Veikko Mäki-Latvala tarkastelevat tyytyväisinä 13 hehtaarin lohkolla kasvavia Proxy- ja Vahva­kasvustoja. Mikko tutkii lehtivihreämittarilla lisälannoitustarvetta.

– Parin viikon sisällä tälle lohkolle on annettava täydennyslannoitus. Määrä selviää satelliittikuvista ja lehtivihreämittauksista. Nyt näyttäisi siltä, että 30 kiloa typpeä riittää, Mikko sanoo.

Mäki-Latvalassa ollaan kiinnostuneita viljelyn kehittämisestä. Neljän yrittäjän yhtymällä on myös emakoiden ensikkokasvattamo. Puolella pelloista viljellään rehuohraa sikalaan ja toisella puolikkaalla myyntikasveja elintarvike­teollisuudelle.

Veikko (oik.) ja Mikko Mäki-Latvala ovat panostaneet viime vuosina täsmä­viljelyyn. Keskipakoislevittimen ja satelliittikarttojen avulla typpi annetaan kasvukauden aikana tarkasti sinne, missä siitä on suurin hyöty.

Tarkkaa lannoitusta

Tilalla on kehitetty täsmäviljelyä kymmenisen vuotta.

– Täydennyslannoitus ostettiin aikaisemmin urakoitsijalta, jolla on kasvustosensori ja pintalevitin. Muutama vuosi siten hankimme Trimblen automaattiohjauksen, joka on käytössä kaikissa peltotöissä. Levitämme lisä­lannoitteet Bogballen keskipakolevittimellä, Mikko kertoo.

Tilan lannoitusstrategiaan kuuluu jaetun typpilannoituksen lisäksi siementen peittaus ravinteita, etenkin mangaania ja fosforia, sisältävällä peittausaineella. Lannoitteet sijoitetaan kylvettäessä siemenen kanssa samaan uraan. Starttilannoitteena menee samalla kertaa nopealiukoista fosforia. Oman sikalan lantakin on lannoitecocktailissa mukana noin puolella peltoalasta.

– Oraille annamme 2–3 viikkoa kylvön jälkeen kymmenen typpikilon snapsi­lannoituksen.

– Alkuvaiheen lannoituksen jakaminen hillitsee korren kasvua, lisää versoja se ei ole tuottanut. Snapsityppi on erittäin nopea levittää, sillä ajonopeus voi olla yli 25 kilometriä tunnissa.

Snapsilannoituksen ja täydennyslannoituksen jälkeen hivenravinteet ajetaan kasvustoon lehtilannoitteina tautiaineen levityksen yhteydessä.

Satelliittikuvien lisäksi lannoitusta täsmäytetään kasvien tarpeisiin maaperä­skannauksen ja puimurin satokartoittimen avulla. Kaikilla käsittelykerroilla lohkoille jätetään aina nollaruutu, joka kertoo hyvin, onko lannoituksesta tai muusta käsittelystä hyötyä.

Mikko Mäki-Latvala pitää laajaa maaperäanalyysiä hyvänä keinona täsmentää viljelyä. Multavuutta kannattaa hänen mielestään seurata teettämällä hehkutushehkutusanalyysi viljavuustutkimuksen yhteydessä. Tuloksista pystyy seuraamaan hyvin multavuuden kehitystä.

– Haluamme viljellä niin huolellisesti, että kevätviljojen keskisato on viiden vuoden jaksolla vähintään 6 500 kiloa hehtaarilta. Syysviljojen satotavoitteena on kahdeksan tonnia hehtaarilta, Mikon setä, Veikko Mäki-Latvala linjaa.

Mikko Mäki-Latvala kertoo, että tilan lannoitusstrategiaan kuuluvat oman tilan sianlanta, hivenainepeittaus, starttilannoitus, snapsi­lannoitus, jaettu typpilannoitus ja lehtilannoitus. Kaikki käsittelyt tehdään automaattiohjauksella varustetulla traktorilla.

Mylly kysyi mukaan

Mikko Mäki-Latvala kertoo, että tilalle saakka jäljitettäviä kauratuotteita mietittiin Helsingin Myllyn kanssa jo viitisen vuotta sitten.

– Kaksi vuotta sitten Helsingin Myllyltä otettiin yhteyttä ja kysyttiin kiinnostusta ympäristöystävällisen kauran viljelyyn. Kaikki uusi, etenkin lisäarvotuotteet, kiinnostaa, joten lähdimme yhdessä myllyn väen kanssa kehittelemään viljelykonseptia.

Asiat etenivät ja viljelijätkin pääsivät vaikuttamaan viljelyehtoihin. Kaura 2.0:n ympäristöystävällisyys syntyy muun muassa siitä, että viljelykierrossa pitää olla mukana kukkivia kasveja ja yli puolet pinta-­alasta pitää olla talvella kasvipeitteistä. Kerääjäkasveja on myös käytettävä. Tilan on teetettävä laaja maaperäanalyysi ja maaperäskannaus. Lajikkeina uudessa tuotteessa käytetään myöhäisiä ja isojyväisiä Avenueta ja Proxya.

Tuholaisten torjunta 2.0-kauralla oli aikaisemmin kielletty, mutta tälle vuodelle ehtoja muutettiin niin, että jos sato on vaarassa tuhoutua kokonaan, voi käyttää valikoivia, pölyttäjäystävällisiä torjunta-­aineita.

Tällä kasvukaudella Mäki-Latvalan pelloilla kasvaa kukkivina kasveina kevät­rypsiä ja hernettä. Kauraa viljellään 65 hehtaarilla. Syysviljat jäivät kylvämättä märän syksyn vuoksi.

Viime vuonna Mäki-Latvalan tilan kauroista jalostettiin ensimmäisen kerran Kaura 2.0 -hiutaleita.

– On hienoa nähdä oman työnsä tulos kaupan hyllyssä. Kyllä se motivoi. Monet kyläläisetkin ovat sanoneet, että ostavat mielellään oman kylän hiutaleita, Mikko kiittelee.

Puheen vakuudeksi kuulemme saman asian, kun pysähdymme kyläyhdistyksen kesäkioskille kahville. Kahvipöydässä kehutaan pyytämättäkin oman kylän kaura­puuron pehmeää makua.

Mäki-Latvalan maatalousyhtymän omistajia kiinnostavat kaikki lisäarvotuotteet ja siksi tilalla viljellään myös Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ruista. Viime syksynä sitä ei tosin saatu kylvettyä.

Pekka Kultti ja Milla Rämö kertovat, että kuluttajat ovat ottaneet yhden tilan ympäristökauran hyvin vastaan. Raaka-ainetta tuotetaankin nyt jo kahdella tilalla.

Toinen tila mukaan

Helsingin Myllyn viestintäpäällikkö Milla Rämö ja viljan ostopäällikkö Pekka Kultti ovat ilahtuneita Kaura 2.0 -hiutaleiden saamasta palautteesta.

– Kuluttajat ovat kehuneet tuotteen makua ja koostumusta. Tuote on noussut kaupoissa esille senkin vuoksi, että aloitimme tuotteidemme brändiuudistuksen uudesta kaurahiutaleesta, Milla Rämö kertoo.

Tuotteesta on kymmenen minuuttia haudutettavan version lisäksi tarjolla suoraan kuumaan veteen sekoitettava pikahiutale. Hinnaltaan ja tuotantotavaltaan tuote asettuu tavanomaisen ja luomuhiutaleen väliin.

– Kaura 2.0 -konseptilla halusimme tuoda viljelijänkin työn näkyväksi. Meitä kaikkia tarvitaan ruokaketjussa ja kaikkien pitää siinä myös pärjätä, itsekin osa-aika­viljelijänä Isossakyrössä toimiva Pekka Kultti painottaa.

Kaura 2.0:n hyvän kysynnän ansiosta Helsingin Mylly otti toiseksi raaka-aineen tuottajaksi tänä vuonna Alasaaren tilan Lapualta.

Kultti kertoo, että melko iso osa Helsingin Myllyn käyttämästä kaurasta tuotetaan nimenomaan Kyrönjoen alueella.

– Ostamme luomukauraa kuitenkin Kemiönsaaresta Ouluun. Luomuviljelijöitä otamme mielellämme lisääkin sopimustuottajiksi. Luomutuotteiden vienti vetää edelleen hyvin.

90 vuotta toimineen Helsingin Myllyn tuotteita jalostetaan Vaasassa ja Järvenpäässä sijaitsevilla myllyillä. Myslejä ja muroja tehdään lisäksi Närpiössä.

Milla Rämö kertoo, että luomutuotteiden lisäksi myös gluteenittomilla kauratuotteilla on hyvä kysyntä ulkomailla. Viimeisimmäksi suomalaiset kauratuotteet löysivät tiensä japanilaisen kauppaketjun hyllylle.