Lypsykarjaa koskevat artikkelit tarjoavat vinkkejä ja ratkaisuja maidontuotannon tehokkuuden lisäämiseen. Artikkeleista löytyy tietoa, kuinka turvata maidon laatua, lisätä tuotantomääriä kustannustehokkaasti, huolehtia lypsykarjan hyvinvoinnista ja johtaa lypsykarjatilaa menestyksekkäästi.
Lottovoitto. Siltä toimialapäällikkö Jarmo Saariniemestä tuntui, kun kolmas ja viimeinen täysperävaunullinen eläinkuljetusrekka kaartoi Lappian Ammattiopiston Louen maatalouskeskuksen pihaan elokuussa 2022.
Kevyempi karjanäyttelykonsepti kiinnostaa savolaisia maitotiloja. Pohjois-Savon Karjakerhon Tila-Mansikki-näyttelyyn osallistui tänä vuonna 26 tilaa ja kaikkiaan 92 eläintä.
Lypsykarjan genetiikka ja sen kysyntä erilaisine painotuksineen on VikingGeneticsin vientipäällikkö Seppo Niskaselle tuttua kuin omat taskut. Miten Niskanen näkee pohjoismaisen lypsykarjan vahvuudet, kun asiaa tarkastelee karjanomistaja maailman toisella puolella?
Metaani on ilmastopäästöjen pahis. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla se lämmittää ilmakehää 84 kertaa voimakkaammin kuin vastaava määrä hiilidioksidia.
Kun toisella on hyvä karjasilmä ja toisella pysyvät työkalut käsissä, se on kelpo lähtökohta yhteisnavetalle. Saman kylän miehet yhdistivät osaamisensa ja toteuttivat visionsa parissa vuodessa.
Monet kanadalaiset maitotilat ovat Euroopasta muuttaneiden yrittäjien omistuksessa. Kevyt sääntely ja vakaat maitomarkkinat houkuttelevat.
Ruuantuotantoa koettelevat monet maailman tapahtumat ja luonnonilmiöt tuotantotavasta riippumatta. – Luomumaitotiloilta kysytään nyt kykyä sopeutua markkinoihin ja muuttuvan ilmaston haasteisiin, toteavat Vennan luomumaitotilan yrittäjät Pirkko ja Jaakko Suominen.
Emännän aiempi työ hevosten parissa antoi kokemusta isojen eläinten kanssa työskentelystä, mutta maitotilallisina Jenni ja Riku Harmaajärvi olivat keltanokkia. Luomutuotantoon tila siirtyi mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
Jalasjärvelle avautuu piakkoin biokaasun tankkausasema. Alamarttila Oy jauhaa sähköä ja polttoainetta lehmien ja sikojen lannasta.
Jaana, Kalle ja Mikko Forsellille maatalousyhtymä oli parempi vaihtoehto kuin sukupolvenvaihdos, jota aiemmin harkittiin. Tilan lähihistoriaan liittyy myös paljon haasteita, joista on selvitty eteenpäin.
Voimakkaan sisäisen kivun merkit voi tunnistaa tarkkailemalla naudan olemusta ja käyttäytymistä.
Vuosi sitten kesällä laskimme laitumelle hieholauman yhdessä sonnin kanssa, ja siitä alkoi uusi sivu maatilan historiassa emolehmätilana. Tutustuimme lehmien kanssa toisiimme nopeasti, kun laumaa siirrettiin syötettävältä kaistalta toiselle melkein päivittäin. Alusta asti opettelimme mustien lehmiemme nimiä ja numeroita, jotta erottaisimme ne toisistaan. Taara ja Turenki tulivat usein ensimmäisinä tervehtimään ja antoivat rapsuttaa itseään, kun muut
