Nämä artikkelit keskittyvät ruokinnan optimointiin sekä rehujen ja laiduntamisen parhaisiin käytäntöihin. Lukemalla saa vinkkejä rehujen ja ravinnon riittävyyden sekä laadun parantamiseen eri eläinlajeille, mikä puolestaan tukee tuotannon tehokkuutta ja eläinten hyvinvointia.
Lehmien ruuansulatuksen metaanipäästöjä alentavasta 3-nitroksipropanolista (3-NOP) on tehty useita tutkimuksia maailmalla ja nyt myös Suomessa. Päästöt vähenevät, mutta käytön turvallisuus aiheuttaa huolta myös meillä.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Luonnonlaidunlihan sertifioinnin toivotaan tuovan Thorsvikin kartanon herefordien lihalle lisäarvoa ja uusia asiakkaita.
Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.
Iisalmessa järjestettiin 14. elokuuta Nurmiviljelyn uusi aika -nurmipäivä, jossa oli muun muassa AgXeed-robottitraktorin säilörehun niittonäytös.
Jokaisella tilalla on oma rehustrategiansa, joka soveltuu tilan eläimille, koneille ja työvoimalle. Nautakarjatilalla karkearehun – erityisesti säilörehun – merkitys on valtava: niin eläinten hyvinvoinnille ja terveydelle kuin koko tilan tulokselle. Aina esimerkiksi kolmen tai neljän säilörehusadon korjuu ei tuo parasta tulosta, vaan kaksikin korjattavaa satoa voi olla kannattava vaihtoehto. Korjuukerrat on sovitettava tilan olosuhteisiin. Vaalassa
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
