Luomutilojen apilanurmista haetaan ratkaisua valkuaisrehun heikkoon saatavuuteen, joka jarruttaa luomusianlihantuotannon kasvua.
Sika ei voi hyödyntää nurmen valkuaista sellaisenaan, mutta puristamalla siitä ravintoainepitoinen mehu ja saostamalla se hapolla saadaan ruokintaan sopivaa valkuaispitoista nurmipastaa. Samalla muodostuu runsaasti ”heraa”.
– Heran voisi käyttää lannoitteena, mutta halusimme kokeilla sen hyödyntämistä ruokinnassa, kertoo tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Meidän karjassamme on vuosien mittaan ollut taipumusta lehmien lihomiselle laidunkaudella, mikä sitten on johtanut tarpeeseen saada painoa laskemaan syksyllä vieroituksen jälkeen. Ikävä kierre, joka ei tunnu löytävän loppuaan. Puntarilla on siis syksyn ja kevään punnituksissa ollut jopa sadan kilon painon heittoja. Vuosi sitten lehmien sisälle otossa oli vaaka taas lehmien kohdalla tallentanut melkoisen määrän lisäkiloja,…
Länsiharjun tilalla ei uskota oikoteihin. Kahdessa vuosikymmenessä on rakennettu uutta lähes joka vuosi, lisätty karjaa, kehitetty työyhteisöä ja johtamistaitoja – sekä opittu kantapään kautta, miten vakava ruokintakriisi voidaan taltuttaa.
Pikkuvasikkaripuli uhkaa vasikan terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja tulevaa tuotosta, sekä altistaa hengitystietulehduksille. Ripulin ehkäisy on tärkeää. Vaikeassa tilanteessa voidaan ottaa muiden keinojen avuksi emille annettavat rokotukset.
Tilan tiineiden hiehojen ja lehmien rokottaminen pikkuvasikkaripulia vastaan on suuri työ ja kustannus. Siksi on tärkeää varmistaa, että rokottamisesta saadaan mahdollisimman suuri apu karjan arkeen.
Fyysisen työn vähentyminen, vasikoiden hyvä kasvu ja mahdollisuus käyttää kotoisia rehuja. Nämä ovat tuoreessa opinnäytetyössä mukana olleiden karjatilojen tärkeimmät syyt käyttää vasikka-apetta. Suppuniemen tilalla vasikka-apetta on käytetty vuodesta 2021.
Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa EU:n historian ensimmäisen kotieläinstrategian. Kotieläintuotanto nähdään siinä tärkeänä sektorina ja määritellään keskeiseksi osaksi Euroopan ruokaturvaa, omavaraisuutta ja maaseutualueiden elinvoimaa.
