Näissä käytännönläheisissä artikkeleissa vieraillaan kotimaisilla ja ulkomaisilla maatiloilla. Viljelijät jakavat käytäntöjään maatilan arjesta ja päivittäisistä tehtävistään. Täältä löytyy vinkkejä ja vertaistietoa maatilan johtamisesta, tilan toimivista käytännöistä ja viljelyn eri työvaiheista, sekä maatalousyrittäjien kokemuksia tilalla tuotettavista viljelykasveista tai harjoitettavasta kotieläintaloudesta.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Viljelykasvien aluskasvustoksi kylvettävät kerääjäkasvit alkavat olla yleisiä suomalaisilla pelloilla. Niitä käytetään reilusti yli 100 000 hehtaarilla. Kasvit estävät ravinteiden huuhtoutumista ja parantavat maan rakennetta. Veli-Pekka Aila on saanut hyviä kokemuksia muokkausretikan käytöstä kerääjäkasvina.
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Mikkolan kasvinviljelytilalla on käytetty vuosien varrella monenlaista kierrätyslannoitetta. Tällä hetkellä tila ottaa vastaan Kiertoravinne Oy:ltä biokaasulaitoksen lietettä.
Vuodet 2021–2022 olivat Joensuun tilalla tosi tiukkoja taloudellisesti. Jos lihantuotantoa ja peltopuolta ei olisi saatu aiemmin nykyiselle tasolleen, tilaa ei enää ehkä olisi olemassakaan.
Juha-Pekka Toukola on ison talon isäntä Kangasalta. Hän kasvattaa satojatuhansia broilereita vuodessa ja viljelee Pirkanmaan suurinta peltoalaa. Maatalouskoneiden maahantuonti sai alkunsa ruokintalaitehankinnasta Tanskasta.
Kiteeläisellä luomutilalla, pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa laiduntavat ruotsalaiset turkislampaat ja ranskalaiset emolehmät. Niitä paimentavat brittiläisen paimenkoirarodun edustajat.
