Mahlamäen broileritilalla on hyödynnetty aurinkoenergiaa jo pitkään. Tuotto 2,5-kertaistui viime kesänä, kun paneeleita asennettiin 120-metrisen broilerihallin katon täydeltä. Samalla hankittiin myös kaksi sähkövarastoa.
Huittisissa sijaitsevalle Mahlamäen tilalle tulivat ensimmäiset maavaraiset aurinkopaneelit vuonna 2018. Viime kesänä katolle asennettujen paneelien myötä aurinkoenergian huipputeho kasvoi yhteensä 210 kilowattipiikkiin. Paneelit ja sähkövarastot toimitti Wisely Energy Oy yhteistyössä Aurinkoenergiakeskus AUKE:n kanssa.
Aurinkosähkön tuotannon kasvettua tuli kannattavaksi hankkia myös kaksi sähkövarastoa. Ne ovat olleet käytössä vuoden alusta lähtien.
– Käyttökokemuksia meillä on nyt vasta muutaman kuukauden ajalta. Reservimarkkinan ja ylijäämäsähkön talteenoton kautta investointi tulee olemaan kassavirtapositiivinen, mutta vuoden päästä olemme viisaampia ja tiedämme enemmän, yrittäjä Kalle Mahlamäki sanoo.
Aurinkoenergia kyetään hyödyntämään sähkövarastojen avulla aiempaa tehokkaammin omaan käyttöön, lisäksi tuottoa tulee markkinaehtoisesti reservimarkkinoilta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Maatilalle tulee uusi työntekijä tai uusi kone, ja käyttäjä pitää perehdyttää koneen turvalliseen ja oikeaan käyttöön. Viiden askeleen perehdytystekniikkaa voi soveltaa muidenkin töiden opastukseen.
Ilmaston lämpeneminen on parantanut suomalaisen maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Sama kehitys jatkuu, mutta sään ääri-ilmiöihin pitää varautua.
Syysöljykasvien kylvö onnistuu monella eri tavalla. Tärkeintä on saada syksyllä aikaan sopivan tiheä ja rehevä kasvusto, jolla on talvesta selvittyään hyvät eväät sadontuottoon. Lasse Matikainen, Risto Tupi ja Mikko Kaase kertovat viljelykokemuksistaan.
Punkalaitumelainen Levoniemen tila kuuluu välikasvien käytön uranuurtajiin Suomessa. Puinnin jälkeen syksyllä kylvettävät välikasvit ovat tuoneet uutta kasvupuhtia peltoon ja keskimäärin tuhannen kilon sadonlisän hehtaarilta.
Palveluntarjoajat toimittavat maatilalle akkujärjestelmän, ohjaavat sen käyttöä ja hoitavat kaupankäynnin Fingridin suuntaan. Akkubuumin keskellä on kuitenkin syytä liikkua realistisin odotuksin. Kasken tilalle asennettiin akut viime syksynä.
Luonnonarvokauppa herättää kasvavaa kiinnostusta maanomistajissa, yrityksissä ja luonnonhoidon asiantuntijoissa. Osapuolet voivat sopia keskenään suojelutoimista ja niistä maksettavista korvauksista. Hyvinkäällä on yksi ensimmäisistä toteutetuista kohteista.
