Nämä jutut ovat Tuomas Rytkyn käsialaa.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Regeneratiivisen viljelyn koulutuksia tutkivan hankkeen tulokset osoittavat, että koulutustarjontaa tulisi lisätä ja käytännöt saada vielä tehokkaammin viljelijöiden tietoon.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Mönkijä ei ole maataloudessa traktorin korvike. Mainio kone se kuitenkin on moneen tehtävään, varsinkin pehmeällä maapohjalla.
Metsäteollisuuden sivuvirroista syntyy jatkoprosessoinnilla puupohjainen Wälly-kuivikekuitu. Useilla erityyppisillä tiloilla pilotoitu tuote vertautuu monilta ominaisuuksiltaan turpeeseen, myös hinnaltaan.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Pienkuormaajien keskikokoluokasta löytyy eläintilan töihin sopivia sähköisiä malleja. Sähköpienkuormaajat toimivat pienin varauksin hyvin talvellakin.
Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Puu- ja kipsilevyjä voidaan korvata tulevaisuudessa levyillä, joiden materiaalit ovat lähtöisin pellolta. Viljelyn sivutuotteiden käytöstä hyötyisivät niin viljelijät kuin ympäristökin.
Metaani on ilmastopäästöjen pahis. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla se lämmittää ilmakehää 84 kertaa voimakkaammin kuin vastaava määrä hiilidioksidia.
Viljan kuivauksen loppuvaiheessa voidaan käyttää pienempää ilmamäärää kuin kuivauksen alussa. Kun lämmitettävän ilman määrä pienenee, energiaa säästyy 15–20 prosenttia.
Kehitteillä oleva palvelu helpottaa pellon pohjavedenpinnan ja vesitaseen hahmottamista. Tavoitteena on, että vesitalouden seuraaminen ja ennustaminen onnistuu ilman jatkuvia mittauksia, myös äärioloissa.
