Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Maatilayrityksen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toiminnalle on asetettu selkeä tavoite. Miksi yritys on olemassa? Tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla hyvinvoiva maatalousyrittäjä. Mitä tämä hyvinvointi kenellekin tarkoittaa, vaihtelee yksilöllisesti, mutta tavoitteiden kirkastaminen auttaa ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan.
Kun pitkän aikavälin tavoitteet kirjataan näkyviin, kokonaisuus alkaa hahmottua ja yrityksen toiminnalle löytyy selkeä suunta.
Lähtökohtaisesti maatilayritys tuottaa jotakin – olipa kyse maidosta, viljasta, urakointipalveluista tai muusta. Niin tuotannolle kuin toiminnan kehittämiselle tulee asettaa tavoitteet useammaksi vuodeksi eteenpäin. Tavoitteiden on hyvä olla mitattavia ja aikatauluun sidottuja.
Tavoitteisiin pyritään strategian avulla – suunnitelman, joka kertoo, miten tavoitteet saavutetaan. Tärkeänä työkaluna strategian toteutuksessa toimii budjetti.
Maatilayrityksen johtamisessa tarvitaan kahdenlaisia budjetteja: pitkän tähtäimen suunnitelma sekä vuosibudjetti, joka on pilkottu kuukausikohtaiseksi.
Pitkän tähtäimen suunnitelma on aina arvio tulevaisuudesta, kuten budjetti yleensäkin on. Sen tarkoitus ei ole olla liian tarkka, vaan tavoitteena on hahmotella tilan taloudesta karkea kokonaiskuva.
Suunnitelman aikajänne riippuu yritystoiminnan vaiheesta. Mikäli kyseessä on juuri toimintansa aloittanut yrittäjä, voi 8–10 vuoden aikaväli olla perusteltu. Jos taas sukupolvenvaihdos on edessä alle kymmenen vuoden kuluessa, kannattaa suunnitelma ulottaa vähintään siihen saakka. Mikäli tulevaisuudessa on tiedossa merkittäviä investointeja, olisi suunnitelman hyvä kattaa vähintään investoinnin takaisinmaksuaika.
Suunnitelman tulisi sisältää myös arvio tuotannon tulevasta laajuudesta sekä siitä, kuinka paljon toiminnasta jää käyttökatetta.
Käyttökate tarkoittaa sitä rahamäärää, joka jää jäljelle, kun tuotannon kulut on vähennetty tuotosta. Sen arviointi kannattaa aloittaa tarkastelemalla tilan tuotantoa vähintään kolmen edellisen vuoden ajalta ja laskemalla näistä keskiarvo. Arviossa on hyvä huomioida myös mahdolliset tulevat laajennukset tai muut muutokset toiminnassa.
Lisäksi suunnitelmassa arvioidaan muut tilan talouteen vaikuttavat tulot. Jos esimerkiksi metsätuloja aiotaan käyttää investointeihin, ne sisällytetään suunnitelmaan. Lähtökohtaisesti olisi kuitenkin toivottavaa, että maatalouden investoinnit katettaisiin ensisijaisesti maatalouden omilla tuloilla.
Menopuolelle suunnitelmassa hahmotellaan investoinnit ja niiden takaisinmaksun aikataulut. Tulorahoituksella tehtävät investoinnit sijoitetaan niille vuosille, jolloin ne on tarkoitus toteuttaa. Investoinnit, joihin otetaan ulkopuolista rahoitusta – kuten lainaa tai leasingsopimus – merkitään myös sille ajankohdalle, johon ne kohdistuvat. Näiden investointien korot ja muut rahoituskulut listataan erikseen.
Suunnitelmassa huomioidaan myös yksityistalouden rahantarve sekä mahdolliset yksityistalouteen kuuluvat suuremmat investoinnit, kuten asuintalon remontit, mikäli ne on tarkoitus rahoittaa maatalouden tuloilla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
