Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Farmfacts.info skannaa yli tusinan suomalaisen toimijan hinnastot ja päivittää hintatiedot verkkosivulle maksimissaan tunnin viiveellä.
– Lisäksi palvelusta löytyy basis-hintoja, jotka usein tuntuvat olevan vähän enemmän kiven alla, sivuston perustanut yrittäjä Juho Riuttamäki kertoo.
Idea Farmfacts-palveluun syntyi, kun Riuttamäki seurasi maanviljelijöiden pikaviestiryhmässä kiivasta keskustelua viljojen hinnoista:
– Kaverit kävivät viime talvena joka päivä katsomassa hintoja monilta eri sivuilta ja raportoivat niitä ryhmään. Että nyt Hankkija Turku nosti eurolla ohran hintaa. Ja nyt kauran hinta laski pörssissä. Chat GPT julkaistiin samoihin aikoihin kaikkien saataville ja mietin, että ei voi olla kauhean vaikea koodata palvelua, joka kävisi lukemassa nuo hinnat yhteen paikkaan. En osaa koodata, mutta tunnin parin kokeilun jälkeen sain Chat GPT:stä ulos toimivan ohjelman, jonka sitten mainostoimisto Huima työsti sivustoksi.
Farmfacts.infossa kaikki hinnat näkyvät siis yhdessä selainikkunassa. Palvelu tarjoaa myös jonkin verran historiatietoa hintojen kehityksestä jokaisen toimijan kohdalta. Toteutuksen johtoajatuksena on ollut mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva käyttöliittymä.
– Sivusto on otettu tosi mukavasti vastaan. Kerran olen sitä maanviljelyaiheisessa Facebook-ryhmässä mainostanut. Käyttäjäkunta on vakiintunut niin, että Google Analyticsin mukaan kävijöitä on päivässä 20–100, Riuttamäki paljastaa.
Riuttamäen ajatukset palvelun laajentamisesta ovat isoja. Samalla konseptilla ja koodilla pystyisi keräämään verkosta yhteen muidenkin tuotteiden ja vaikkapa maataloudessa tarvittavien tarvikkeiden hintoja.
– Haluaisin myös laajentaa palvelua muihin maihin ja koko maailmaan. On vaikea löytää vaikkapa viljelijälle maksettavia hintoja muissa maissa. Esimerkiksi Saksassa tuottajalle maksetaan possusta enemmän kuin Suomessa, vaikka lainsäädäntö on löysempää. Tällaisten tietojen vertaaminen olisi tosi mielenkiintoista.
Tällä hetkellä laajentumisen tiellä ovat ajanpuute ja se, ettei sivusto nykyisellään tuota mitään. Riuttamäki kuitenkin lupaa, että jollakin aikataululla palvelun kattavuus paranee.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä. Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Maatalousyrittäjien tulevaisuudenuskoa voidaan vahvistaa nuoria viljelijöitä tukemalla ja hakemalla leveämpiä harteita isojen investointien kantamiseen.
Maatilojen investointiproblematiikka on ollut viime vuosina vahvasti esillä: miten turvata maatalouden ja -tilojen jatkuvuus? Asia on noussut yhdeksi kiinnostavimmaksi ja merkittävimmäksi maa- ja metsätalouden laaja-alaisessa kentässä. Ammattimedian tuottaja on siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että saa päivittäin työkseen kaivella maataloussektorin eri puolia ja perehtyä aiheisiin. Lehden sisältöä työstäessä EU-politiikkaa käsittelevän jutun lause pysäytti perusteelliseen pohdintaan: "Tilakoosta
