Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Farmfacts.info skannaa yli tusinan suomalaisen toimijan hinnastot ja päivittää hintatiedot verkkosivulle maksimissaan tunnin viiveellä.
– Lisäksi palvelusta löytyy basis-hintoja, jotka usein tuntuvat olevan vähän enemmän kiven alla, sivuston perustanut yrittäjä Juho Riuttamäki kertoo.
Idea Farmfacts-palveluun syntyi, kun Riuttamäki seurasi maanviljelijöiden pikaviestiryhmässä kiivasta keskustelua viljojen hinnoista:
– Kaverit kävivät viime talvena joka päivä katsomassa hintoja monilta eri sivuilta ja raportoivat niitä ryhmään. Että nyt Hankkija Turku nosti eurolla ohran hintaa. Ja nyt kauran hinta laski pörssissä. Chat GPT julkaistiin samoihin aikoihin kaikkien saataville ja mietin, että ei voi olla kauhean vaikea koodata palvelua, joka kävisi lukemassa nuo hinnat yhteen paikkaan. En osaa koodata, mutta tunnin parin kokeilun jälkeen sain Chat GPT:stä ulos toimivan ohjelman, jonka sitten mainostoimisto Huima työsti sivustoksi.
Farmfacts.infossa kaikki hinnat näkyvät siis yhdessä selainikkunassa. Palvelu tarjoaa myös jonkin verran historiatietoa hintojen kehityksestä jokaisen toimijan kohdalta. Toteutuksen johtoajatuksena on ollut mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva käyttöliittymä.
– Sivusto on otettu tosi mukavasti vastaan. Kerran olen sitä maanviljelyaiheisessa Facebook-ryhmässä mainostanut. Käyttäjäkunta on vakiintunut niin, että Google Analyticsin mukaan kävijöitä on päivässä 20–100, Riuttamäki paljastaa.
Riuttamäen ajatukset palvelun laajentamisesta ovat isoja. Samalla konseptilla ja koodilla pystyisi keräämään verkosta yhteen muidenkin tuotteiden ja vaikkapa maataloudessa tarvittavien tarvikkeiden hintoja.
– Haluaisin myös laajentaa palvelua muihin maihin ja koko maailmaan. On vaikea löytää vaikkapa viljelijälle maksettavia hintoja muissa maissa. Esimerkiksi Saksassa tuottajalle maksetaan possusta enemmän kuin Suomessa, vaikka lainsäädäntö on löysempää. Tällaisten tietojen vertaaminen olisi tosi mielenkiintoista.
Tällä hetkellä laajentumisen tiellä ovat ajanpuute ja se, ettei sivusto nykyisellään tuota mitään. Riuttamäki kuitenkin lupaa, että jollakin aikataululla palvelun kattavuus paranee.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
Kehitteillä oleva sovellus mahdollistaa muistiinpanojen ja havaintojen kirjaamisen pellolta helposti ja paikkatietoon perustuen.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
