Jari Ollikkala oli vuonna 2015 rankan päätöksenteon edessä: jatkaako toimintaa vai lopettaako, koska sikala ei kooltaan enää tarjonnut kannattavuutta normituotannossa. Jotain uutta piti seinien sisälle keksiä.
Ollikkalan tilan toiminta emakkorenkaan keskusyksikkönä oli kuihtunut, kun renkaan porsitussikalat lopettivat vuoronperään toimintansa. Jo aiemmin tehty yhteistyö Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa tarjosi kuitenkin alalla jatkonäkymät.
”Lähdettiin yliopistoväen kanssa porukalla hakemaan uutta tietämystä hollantilaisesta vastaavaa yliopistoyhteistyötä tekevästä sikalasta”, Jari Ollikkala sanoo. Ideat sovellettiin Ollikkalan sikalaan noin kuukaudessa vuoden 2016 alkaessa, ja tuloksena on todennäköisesti Suomen onnellisimmat possut. Ne saavat viettää mahdollisimman sikamaista elämää.
”Se tarkoittaa, että siat voivat liikkua sikalan tiloissa mahdollisimman vapaasti. Betonilattioilla on pehmusteeksi ja virikkeiksi aina reilusti olkia. Erikoisinta on, että myös porsiminen tapahtuu vapaissa tiloissa emakoiden ryhmissä”, Jari Ollikkala kuvaa toimintamallia.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan, Wageningenin yliopiston ja Ollikkalan sikalan yhteistyöprojektissa selvitetään porsastuotannon kannattavuutta ja sikojen hyvinvointia, kun emakot elävät pihatoissa koko tuotantokiertonsa ja porsivat pienissä ryhmissä. Vapaa ryhmäporsitus ottaa huomioon emakon ja porsaiden luontaiset käyttäytymistarpeet.
Uudentyyppisen yhteistyöhankkeen rahoittajia ovat Makera, Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö, Suomen eläinlääketieteen säätiö, Vetcare ja Atria. Muitakin tutkimuksia Helsingin yliopiston kuvioissa sikalassa tehdään, muun muassa väitöskirjatyö vapaana porsivasta emakosta.
Kolmiroturisteytyksen tulosta olevat lihasiatkin touhuavat vapaina. Lannat puhdistetaan pari kertaa viikossa. Sikala otettiin käyttöön emakkosikalana, emakkorenkaan keskusyksikkönä, vuonna 2000.
Jarin avuksi uudenlaiseen siankasvatukseen innostui omasta perheestä tytär Veera, jolla on agrologin opiskelut loppusuoralla.
Perheen äiti Tiina Ollikkala tekee tilan ulkopuolisen ansiotyön ohella ravihevoskasvatusta TOF-Stable -nimellä. Tilalla on sekä omia että vuokralla olevia hoitohevosia. Nuorin kolmesta siskoksesta, Ella, auttelee tilan ja sikalan töissä, milloin koulusta jää vapaa-aikaa.
Paikallispuudutteen ja tulehduskipulääkkeen antamiseen liittyy paljon tärkeitä yksityiskohtia. Siksi oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa on hyvä tarkastaa, käytetäänkö lääkkeitä tilalla oikein ja turvallisesti.
Pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti. Tehokas kivunlievitys paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä käyttäen on porsaiden hyvinvoinnille ja kehitykselle oleellisen tärkeää.
Turpeen sisältämät humushapot ovat uuden ProHumi-rehuaineen eläinten suoliston toimintaa tukevien vaikutusten takana.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään…
Uusi-Mattilan simmentaltila Nokialla sai tammikuussa iloisen tiedon. VikingGenetics oli valinnut karjasta Aarre-nuorsonnin keinosiemennykseen.
Lehmänkellojen iloinen kilke toivottaa vieraan tervetulleeksi Markku Poikelispään tilalle Kurun Itä-Aureeseen. Kellokaulojen seasta löytyy myös itse isäntä, joka on juuri päästänyt karjansa päivittäiselle ulkoiluhetkelleen.
