Siirry sisältöön

Meidän karjassamme on vuosien mittaan ollut taipumusta lehmien lihomiselle laidunkaudella, mikä sitten on johtanut tarpeeseen saada painoa laskemaan syksyllä vieroituksen jälkeen. Ikävä kierre, joka ei tunnu löytävän loppuaan. Puntarilla on siis syksyn ja kevään punnituksissa ollut jopa sadan kilon painon heittoja.

Vuosi sitten lehmien sisälle otossa oli vaaka taas lehmien kohdalla tallentanut melkoisen määrän lisäkiloja, joiden karkottamiseen jouduimme syksyllä jälleen suuntaamaan katseemme. Lehmille riittävän kortisen, mutta hyvälaatuisen heinän tekeminen tuntui toissa kesänä onnistuneen. Ja niin se onnistuikin, poikimakauteen lähdettiin keskimäärin kohtuullisessa kuntoluokassa, mutta seuraava ongelma oli valitettavasti edessä.

Meillä oli siis hyvää kortista rehua varastot täynnä, mutta se olisi jälleen ollut optimaalista tiineille lehmille, ei imettäville. Ensimmäisen kerran pääsimme kevättalvella näkemään, miten mielestäni liian köyhä rehu näkyi suoraan lehmien maidossa, lehmät jatkoivat laihtumista poikimisen jälkeen ja vasikat lähtivät emiensä kanssa laitumelle keskimäärin useamman kilon kevyempinä kuin aikaisempina keväinä. Tämä oli meille aivan uusi tilanne.