Sanna ja Markku Rajalan maitotila Havukan Oy nousi vuoden 2025 tuotosseurantatilojen ykköseksi huikealla 15 431 kilon EKM-tuotoksella. Miten se tehtiin?
ProAgria on julkistanut tuotosseurannan tuloksia vuodesta 2018 lähtien, ja kahdeksan vuoden aikana Havukan Oy on ollut vuotta 2022 lukuun ottamatta sijoilla ensimmäisestä viidenteen. Vuoden 2025 tulokset toivat tilalle toistamiseen ykkössijan Suomen parhaalla EKM-keskituotoksella.
Pellervo vieraili Reisjärvellä jo vuonna 2019, kun Rajalat olivat nousseet vuoden 2018 tuotosseurannan ykkösiksi. Menestyksen resepti oli nähtävissä jo silloin: vahva sukutilaperinne, rohkea navettainvestointi, robottilypsyn osaaminen sekä pitkäjänteinen työ eläinaineksen, rehunlaadun ja olosuhteiden kehittämiseksi.
Nyt oli syytä lähteä kysymään, mitä tilalle kuuluu – ja ennen kaikkea, millä keinoin se yltää vuodesta toiseen Suomen maitotilojen kärkijoukkoon?
Hyvää kuuluu. Kasvukauden työt on saatu päätökseen. Säilörehua tuli todella hyvin – jopa niin hyvin, että pelkällä ykkössadolla pystyisi ruokkimaan lypsävät ensi kesään asti. Kasvukauden työt on tehty, ja talvi saa tulla.
Olemme investoineet viime vuosina paljon eläinten hyvinvointiin. Tälle kesälle saatiin lehmänavettaan käyttöön viilennyspuhaltimet. Lehmänavettaan on uusittu myös led-valot ja parsipedit. Lypsyrobotin vaihdoimme uuteen vuonna 2022, kun Lely A4 vaihtui Lelyn A5:een. Uusin investointi on heinäkuussa apevaunun tilalle tullut Vector-ruokintajärjestelmä. Loppukesä onkin mennyt uuden koneen ja kokonaan uuden ruokintatavan opettelussa sekä reseptejä hioessa.
Investoimme Vectoriin, koska halusimme vaihtaa erilaiseen ruokintajärjestelmään. Markku on ollut tosi kiinni appeenteossa, ja halusimme Vectorin avulla siihen vapautta. Toistaiseksi säätämistä on ollut todella paljon, eikä kaivattua helpotusta ole vielä saavutettu. Olen myös tähän asti tehnyt itse ruokintasuunnitelmat, mutta nyt niihinkin on pitänyt pyytää asiantuntijoiden näkemyksiä. Meillä on kolmirivinen pihatto. Ape jaettiin aikaisemmin vain kerran päivässä ja heti jaon jälkeen pöydällä oli ruuhkaa, kun kaikki lehmät pyrkivät syömään tuoretta apetta. Vectorin myötä toivomme, että lehmien syönti paranee entisestään, kun tuoretta apetta on tarjolla ympäri vuorokauden. Näin myös aremmat lehmät pääsevät syömään tuoretta apetta, kun sitä jaetaan koko ajan pöydälle.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Pälvisilsatartuntaa ei tarvitse hävetä. Tauti voi tulla tilalle useaa eri kautta eikä sen reitti useinkaan selviä. Mitä nopeammin rokotukset saadaan aloitettua, sitä vähemmän pälvisilsaitiöitä ehtii navettaan levitä. ETT osallistuu rokotuskustannuksiin.
Naudat pitävät rutiineista ja tekevät asioita mielellään yhtä aikaa muun lauman kanssa. Jotain on vialla, jos yksilön käytös poikkeaa muista tai rehu ei maistu. Osassa 2 paneudutaan ketoosien ja rasvamaksan hoitoon.
Luomutilojen apilanurmista haetaan ratkaisua valkuaisrehun heikkoon saatavuuteen, joka jarruttaa luomusianlihantuotannon kasvua.
Meidän karjassamme on vuosien mittaan ollut taipumusta lehmien lihomiselle laidunkaudella, mikä sitten on johtanut tarpeeseen saada painoa laskemaan syksyllä vieroituksen jälkeen. Ikävä kierre, joka ei tunnu löytävän loppuaan. Puntarilla on siis syksyn ja kevään punnituksissa ollut jopa sadan kilon painon heittoja. Vuosi sitten lehmien sisälle otossa oli vaaka taas lehmien kohdalla tallentanut melkoisen määrän lisäkiloja,…
Länsiharjun tilalla ei uskota oikoteihin. Kahdessa vuosikymmenessä on rakennettu uutta lähes joka vuosi, lisätty karjaa, kehitetty työyhteisöä ja johtamistaitoja – sekä opittu kantapään kautta, miten vakava ruokintakriisi voidaan taltuttaa.
Pikkuvasikkaripuli uhkaa vasikan terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja tulevaa tuotosta, sekä altistaa hengitystietulehduksille. Ripulin ehkäisy on tärkeää. Vaikeassa tilanteessa voidaan ottaa muiden keinojen avuksi emille annettavat rokotukset.
