Ari Kontio on tasannut lanaamalla jo kolme peltolohkoa, ja lisää on tulossa. Pitkän tähtäimen investointi tasaa ojien kuormitusta, antaa kevääseen tasaisen lähdön ja nostaa satotasoa.
Maatalousyhtymä Ari ja Mika Kontion sukutilalla Urjalassa on 400 lihasikapaikkaa. Peltoa on viljelyssä 200 hehtaaria, josta 170 on puimuripinta-alaa, loppu on lähinnä luonnonhoitopeltoa.
Maalaji tilalla on pääosin savea, mukana on myös vanhaa järven pohjaa. Salaojituksesta osa on vanhaa tiiliputkea, osa on täydennysojitettu väliojilla. Uusin ojitusinvestointi on vuonna 2015 ostettu sarkaojapelto.
Yli 10 vuotta sitten Ari Kontio tarkasteli erään lohkon tasaisuutta rakennuslaserilla ja siirsi korkeasta päisteestä maata havaitsemiinsa notkoihin. Piiriojan kaivuusta tuli maata lisää, mutta pellolla oli edelleen painaumia. Niinpä hän kutsui tasauslanauksia tekevän urakoitsija Markku Parikan paikalle tutkimaan asiaa.
– Parikan ajama suunnitelma osoitti, että maat oli ajettu väärään paikkaan liian alas, missä ne muodostivat padon.
Parikan tekemä pellon muotoilu tapahtui syksyllä 2019. Esikasvina oli kumina, jonka puinnin jälkeen Kontio kynti ja äesti 12 hehtaarin peltolohkon.
Sateen takia työ jäi vähän kesken, mutta Kontio kylvi märästä syksystä huolimatta lohkolle huiskulla syysvehnää. Seuraavan kevään huhtikuussa seurasi raiheinän kylvö jyrä perässä.
– Pelto oli keväällä täysin kuiva, märkiä kohtia ei ilmennyt lainkaan. Kontrasti edelliseen oli todella iso. Lanaus uusittiin 2021, ja nyt pelto kasvaa syysohraa. Syksyllä pellolla ei näkynyt yhtään lätäkköä.
Vuonna 2015 salaojitettu 11 hehtaarin järven pohjan multamaata oleva avo-ojapelto pääsi Parikan käsittelyyn vuonna 2020. Kontio oli ojituksen yhteydessä ajanut lohkon läpi omalla tielanalla, mutta sarkaojien paikat näkyivät yhä selvästi pellolla.
– Parikka kehotti suunnitelman perusteella ajamaan tienvarsiojien kaivuusta tullutta täyttömaata pellolle, mikä helpottaisi lanausta. Kylvin tasaiselle lohkolle ruista syksyllä 2020.
Kontion kolmas tasauslanauskohde oli vuorossa kesällä 2021. Kyseessä oli ensimmäisen tasauslohkon vieressä oleva pelto, jossa oli vaikea ajoittaa kylvöjä vanhojen sarkaojien tuoman epätasaisen kuivumisen vuoksi.
– Tällä lohkolla ei tarvinnut tehdä isoja tasauksia. On hyvä tiedostaa, että joskus pienikin muotoilu riittää. Ja pitää muistaa, että kaikki siirrettävä multa jää pellolle hyödyksi, Kontio sanoo.
Kontio arvostaa suuresti Parikan tekemää työtä. High tech -tasoa oleva laitteisto taipuu Parikan itse oppimassa käsittelyssä viljelijää palvelevaan parhaaseen lopputulokseen. Lohkon käsittelyaika voi vaihdella suuresti, mutta siitä koituva kustannus on Kontion mielestä ehdottomasti hintansa väärti. Ja plussaa on myös koneiden pieni rengaspaine.
– Tasauslanaus on aina pitkän ajan investointi. Pellon tasainen kuivuminen keväällä antaa selkeän lähdön toukotöille. Tasainen pelto kuormittaa ojitusta tasaisesti ja antaa paremman satotason.
Kontion mukaan tasauslanauksessa on kyse peltojen jatkuvasta parantamisesta niin vesitalouden kuin kasvuolosuhteiden kannalta ajateltuna. Hän aikoo jatkaa tasauslanausta pelloillaan viljelykiertoon sopivassa aikataulussa.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Nyt se on rantautunut Suomeen, ensimmäinen itsenäiseen työhön pystyvä robottitraktori. Elokuun alussa AgXeedin robottitraktori-kultivaattoriyhdistelmä teki neitsytmuokkauksensa Hintsan tilalla Raisiossa.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
