Siirry sisältöön

Kun lehmävasikalle annetaan nimeä, usein katsotaan sen emää. Suvuittain nimeäminen on tärkein nimeämisperuste, kirjoittaa Sanna Pihlaja opinnäytetyössään Nimestään lehmä tunnetaan.

Pihlajan mukaan moni ominaisuus periytyy. Jos suoraan tunnistaa, mihin sukuhaaraan lehmät kuuluvat, niiltä voi odottaa suvulle tyypillisiä asioita. Asian tunnistaminen ilman papereita nopeuttaa töitä navetassa. Nimeämisestä koituva hyöty onkin nähty merkittäväksi.

Emän nimestä muunneltuja nimiä voidaan kehitellä samasta aiheryhmästä, jolloin Kaislan vasikka voi saada nimekseen Naava tai Pihka. Setelin vasikat ovat Inflaatio, Konkurssi, Lati ja Markka. Nätin vasikat voivat ulkonäön mukaan olla Karvakuono tai Harmikki.

Toinen tapa on muunnella emän nimeä äänteellisesti. Tällöin Harman vasikka on Karma ja Hölkyn Pölkky tai vaikkapa Tölkki. Myös vasikan syntymäajankohdasta voi luontua tulokkaan nimi kuten Tiistai, Juhannus tai Yötuuli.

 

Yleisin nimeämisperuste ovat edelleen kasvit ja luonnonilmiöt. Leinikki, Talvikki ja Kielo pitävät pintansa, mutta myös Lumi­pyry mahtuu joukkoon.

Lehmiä nimetään perinteiden mukaan ja ihan vain huvin vuoksi. Nimien sepittämiseen käytetään aikaa.

Yksi kertoo nimeävänsä lehmävasikan jonkun läheisen ihmisen mukaan muistaakseen tätä läheistä. Serkkulasten nimiäkin lehmille voidaan antaa. Toiset taas eivät nimenomaan halua antaa lehmälle ihmisten nimiä.

Jokin ajankohtainen asia tai ilmiö saattaa päätyä huudeltavaksi navettaan. Siellä voi ammua Jytky, Korona tai Pandemia ja tänä U-vuonna esimerkiksi Ukraina.

Inspiraatiota nimiin tulee urheilusta, esimerkiksi Aikku tai Ilmaveivi. Poliitikkojakin voi lehmistä tulla kuten Ministeri tai Lipponen. Lehmä­vasikoille annetaan myös miesten nimiä, samoin fiktiivisten hahmojen kuten muumien: Nipsu tai Niisku.

Nimiä poimitaan monenlaisista elämän asioista: tavaramerkeistä, tv-sarjoista, ajoneuvoista, taivaan­kappaleista, peleistä ja sivistyssanoista. Laitumella saattaa hyvinkin kuljeksia Hookaksoo, Oksidi tai Urpaani.

 

Lehmistä voi puhua niiden numerolla, mutta useimmat käyttävät nimiä, koska ne tuntuvat läheisemmiltä. Lehmät koetaan yksilöllisiksi persooniksi. Ne ovat monelle rakkaita työkavereita, joten on luontevaa puhua niistä nimillä.

Lehmiä on nimetty yhtä kauan kuin on ollut kotieläimiä. Vanhimpien eläinten nimien tiedetään olevan myöhäis­kantasuomen kaudelta.

Tuottajat käyttävät apuna sanakirjoja ja Minun maatilani keräämää nimi­ehdotusluetteloita.

Lähde: Sanna Pihlajan kandidaatin­tutkielma: Nimestään lehmä tunnetaan. Lehmien nimeämis­perusteista ja nimien käytöstä.