Satu Sillanpää Porren ja Vesa Porren navetan isossa pehkupohjaisessa karsinassa temmeltää kymmenkunta vasikkaa, joiden keskellä märehtivät tyytyväiset imettäjälehmät. Vasikat kasvavat vierihoidossa.
Porren tilalla ollaan edelläkävijöitä vasikoiden hoidossa. Kun tilalla vuonna 2021 siirryttiin käyttämään vasikoiden hoidossa imettäjälehmiä, rakennettiin pehkupohjainen osasto vierihoidossa oleville vasikoille sekä vieroitetuille ja isommille vasikoille.
Vasikat elävät imettäjien kanssa koko juottokauden, eli noin kahden kolmen kuukauden ikäisiksi asti. Vierihoito-osastossa on tilaa 75 neliötä imettäjälehmille vasikoineen, sekä 75 neliön kokoinen pehkupohjainen osasto 3–4 kuukauden ikäiselle ja 5–6 kuukauden ikäisille vasikoille. Puolivuotiaana hiehot muuttavat navetan toiseen päätyyn makuuparsipihattoon.
Lehmät odottavat poikimista pehkupohjaisessa ryhmäpoikimakarsinassa. Jos vasikan synnyttyä emä haluaa hoitaa vasikkaansa, vasikka saa olla oman emänsä kanssa ensimmäiset päivät. Kun lehmä lähtee poikimakarsinasta lypsyosastolle, siirtyy vasikka imettäjälehmien hoivaan vierihoito-osastolle.
Ellei emä hoida vasikkaansa ja vasikka joudutaan siirtämään heti syntymän jälkeen poikimakarsinasta vierihoito-osastolle, varmistetaan vasikan ternimaidon saanti tuttijuotolla.
Vasikat ovat imettäjälehmien hoidossa koko juottokauden. Kerrallaan on käytössä 2–3 imettäjälehmää, riippuen syntyneiden vasikoiden määrästä ja niiden maidon tarpeesta.
Kolmea imettäjälehmää enempää ei osastolle mahdu. Jos vasikoita on poikkeustapauksessa poikimaruuhkan aikaan enemmän kuin 12, voidaan vasikoille antaa lisämaitoa tuttisangoista.
– Vasikoista kyllä huomaa saavatko ne tarpeeksi maitoa vai ovatko nälkäisiä, Satu huomauttaa.
Jos imettäjälehmän maitomäärä alkaa hiipua, vaihdetaan imettäjäksi korkeatuottoisempi. Yleensä imettäjälehmät valitaan tarvittavan maitomäärän mukaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Hyvä ruokinta, olosuhteet ja hoito ovat avainasemassa sorkkaongelmien ehkäisyssä. Jos ongelmia tulee, ne olisi syytä tunnistaa ja hoitaa mahdollisimman pian.
Sorkkien terveys on naudan hyvinvoinnin tukipilari. Se vaikuttaa eläimen kykyyn liikkua, syödä, märehtiä, tuottaa maitoa ja elää laumassaan ilman kipua.
Vekkilän Museotilalla kasvatetaan harvinaisten punaisten linjojen suomenlampaita. Erityisesti vaalitaan helmenharmaata villaa tuottavia tilan oman kantapässin 70-linjan yksilöitä.
Vierihoito vapauttaa karjanhoitajan vasikanjuotosta, mutta ei huolenpidosta. Onnistuminen vaatii hyvää karjasilmää.
Kuivikkeet ja niiden käsittely voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä navetassa työskenteleville ihmisille. Altistumista on mahdollista vähentää monin tavoin.
Suomalaiskeksintö pienentää nautojen ympäristöpäästöjä poistamalla metaania navettailmasta. Ensimmäiset asiakastoimitukset ovat käynnistymässä.
