Vaihian kaalitilalla tunnetaan vihannesviljelyn kiihkeä, vähäuninen kesärytmi. Uusia ideoita on paljon, mutta ensin pitäisi löytää lisää työvoimaa.
Nurmijärveläinen Vaihian tila on tullut lähiseudun asukkaille ja Hanko–Hyvinkää-tien kulkijoille tutuksi Kaalikioskistaan. Kioski on tärkeä tuotteiden myyntikanava, mutta myös kyläläisten viihtyisä kokoontumispaikka.
Toinen asia, josta kaalitila on tullut tutuksi, on puhelias ja energinen yrittäjä Sami Vaihia. Hän hurmasi luonnollisuudellaan katsojia Maajussille morsian -ohjelmassa vuonna 2023. Palataan myöhemmin siihen, mitä suositusta ohjelmasta seurasi.
Nuoruutensa kaalien keskellä viettäneet yrittäjäsisarukset Sami Vaihia ja Anna Saarnisto ottavat vieraat vastaan kasvihuoneessa keskellä kiireisintä kevättyösesonkia. Taivaalta ripottelee vettä, mikä on iloinen asia.
– Tällainen hiljainen sade on juuri parasta tähän aikaan. Omaa kastelua ei kannata aloittaa, koska taimet ja maaperä eivät kestä vielä suurta vesimäärää. Tänään päästään varmasti vielä istuttamaan taimia, Sami suunnittelee.
Tilan toiseksi omistajaksi vuoden alussa liittynyt Anna on aktiivisesti mukana peltotöissä.
– Olen tehnyt tilan töitä pienestä pitäen, joten pääosa niistä on tuttuja. Konetöitä vasta harjoittelen. Pääasiassa vastaan talous- ja henkilöstöasioista, Kaalikioskin toiminnasta, Reko-myynnistä, markkinoinnista, eläimistä ja vierailijaryhmistä.
Kaksikymmentä vuotta sosiaalialalla lastensuojelun parissa työskennellyt Anna Saarnisto halusi uutta virtaa työelämäänsä ja opiskeli palvelumuotoilijaksi. Opintojen myötä kesätyöt kaalitilalla vaihtuivat lähes ympärivuotiseksi maatalousyrittäjyydeksi.
– Tykkään todella paljon maatilan töistä. Työmatka on vain pellon poikki tilalle, eikä tarvitse laittautua aamulla, Anna nauraa.
Vaihian tilasta tekee varsinaisen perheyrityksen se, että tilan aikaisemmat omistajat, Pirkko ja Seppo Vaihia, kaalimammo ja kaalipappa, ovat edelleen mukana tilan töissä lähes täysipäiväisesti. Nytkin Pirkko hoitaa kasvihuoneessa tomaatteja ja Seppo on valmis hyppäämään istutustraktorin rattiin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
