Siirry sisältöön

Viime vuonna kehitetty organomineraalinen Kanan voima -lannoite pyrkii parantamaan kananlannan käyttöä. Runsaasti typpeä ja fosforia sisältävä kanan­lanta on tuoreena hankalaa käyttää eikä sen lannoitevaikutus vastaa mineraali­lannoitetta.

Kanan voimassa kuivattu kananlanta murskataan, hygienisoidaan ja siihen lisätään 25 prosenttia ammoniumsulfaattia ja hieman lihaluujauhoa. Tämän jälkeen se pelletöidään. Valmis tuote on kova, tasalaatuinen rae, jonka typpipitoisuus on noin 10 prosenttia.

– Kananlanta esikuivataan munituskanalan tuuletusilmalla nauhakuivurissa, lannoitteen tuotekehityksestä sekä koetoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneen Ekosovelluksen Jukka Kivelä kertoo.

Uutta lannoitetta testattiin viime kasvu­kaudella, ja sen lannoitevaikutus näyttää vastaavan saman typpimäärän sisältävää mineraali­lannoitetta.

– Tuotetta testanneilla tiloilla satomäärät eivät juuri poikenneet lannoitteiden välillä. Koeruutuja tehneillä tiloilla Kanan voimalla lannoitetuissa ruuduissa oli enemmän tähkiä ja sama määrä jyviä tähkää kohti kuin tavallisella mineraalilannoitteella lannoitetuilla ruuduilla. Lannoitteen maanparannusvaikutuksia ei vielä ole tutkittu, Kivelä sanoo.

Lannoitetta kehittänyt RAKI- hanke jatkaa lannoite­kokeita myös tulevana kesänä. Tuote­kehityksen osalta lannoite­raetta pienennetään viidestä millistä neljään, jotta se toimii paremmin kylvökoneissa.

– Osa viljelijöistä on jo tilannut lannoitetta isojakin määriä tulevalle keväälle.

Lannoitetta valmistaa Fertilex Oy, jolle kananlantaa tulee useista eri munituskanaloista. Lannoitteeseen lisättävä ammoniumsulfaatti on Talvivaaran kaivoksen kuivattua ja rakeistettua sivujaetta.

Tehtaan kapasiteetti mahdollistaa jopa 20 000 tonnin lannoitevalmistuksen. Tuotteen lopullisen kaupallistamisen haasteena on hinta, joka ei toistaiseksi ole kilpailukykyinen mineraalilannoitteille vastaavilla typpimäärillä.

– Nykyinen ravinteiden kierrätykseen tarkoitettu tuki ei sovellu tähän toimintaan ja ilman tukea tämä lannoite ei voi yleistyä, Kivelä linjaa.

Kehitetyn lannoitteen tulevaisuus on toistaiseksi avoin, vaikka sen käyttö levittäisi kananlantaa ravinteineen nykyistä laajemmalle alueelle ja vähentäisi peltojen fosfori­kuormitusta.

RAKI-hankkeessa on Ekosovelluksen ja Fertilexin lisäksi ollut mukana Hämeen ammatti­korkeakoulu sekä ravinnekierrätykseen liittyvän Kivelän tutkimustyön myötä Helsingin yliopisto.