Oikea timoteilajike pellolle
Uusia timoteilajikkeita testattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) lajikekokeita täydentävässä tutkimuksessa. Dorothy- ja Uula-lajikkeiden D-arvon päiväkohtainen lasku oli keskimääräistä nopeampaa muihin verrattuna.
Lisäaineella terästetty kananlanta on mineraalilannoitteen veroinen sadon tuottaja. Kanan voima on kehitetty RAKI-hankkeessa ja sitä valmistaa Fertilex.
Viime vuonna kehitetty organomineraalinen Kanan voima -lannoite pyrkii parantamaan kananlannan käyttöä. Runsaasti typpeä ja fosforia sisältävä kananlanta on tuoreena hankalaa käyttää eikä sen lannoitevaikutus vastaa mineraalilannoitetta.
Kanan voimassa kuivattu kananlanta murskataan, hygienisoidaan ja siihen lisätään 25 prosenttia ammoniumsulfaattia ja hieman lihaluujauhoa. Tämän jälkeen se pelletöidään. Valmis tuote on kova, tasalaatuinen rae, jonka typpipitoisuus on noin 10 prosenttia.
– Kananlanta esikuivataan munituskanalan tuuletusilmalla nauhakuivurissa, lannoitteen tuotekehityksestä sekä koetoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneen Ekosovelluksen Jukka Kivelä kertoo.
Uutta lannoitetta testattiin viime kasvukaudella, ja sen lannoitevaikutus näyttää vastaavan saman typpimäärän sisältävää mineraalilannoitetta.
– Tuotetta testanneilla tiloilla satomäärät eivät juuri poikenneet lannoitteiden välillä. Koeruutuja tehneillä tiloilla Kanan voimalla lannoitetuissa ruuduissa oli enemmän tähkiä ja sama määrä jyviä tähkää kohti kuin tavallisella mineraalilannoitteella lannoitetuilla ruuduilla. Lannoitteen maanparannusvaikutuksia ei vielä ole tutkittu, Kivelä sanoo.
Lannoitetta kehittänyt RAKI- hanke jatkaa lannoitekokeita myös tulevana kesänä. Tuotekehityksen osalta lannoiteraetta pienennetään viidestä millistä neljään, jotta se toimii paremmin kylvökoneissa.
– Osa viljelijöistä on jo tilannut lannoitetta isojakin määriä tulevalle keväälle.
Lannoitetta valmistaa Fertilex Oy, jolle kananlantaa tulee useista eri munituskanaloista. Lannoitteeseen lisättävä ammoniumsulfaatti on Talvivaaran kaivoksen kuivattua ja rakeistettua sivujaetta.
Tehtaan kapasiteetti mahdollistaa jopa 20 000 tonnin lannoitevalmistuksen. Tuotteen lopullisen kaupallistamisen haasteena on hinta, joka ei toistaiseksi ole kilpailukykyinen mineraalilannoitteille vastaavilla typpimäärillä.
– Nykyinen ravinteiden kierrätykseen tarkoitettu tuki ei sovellu tähän toimintaan ja ilman tukea tämä lannoite ei voi yleistyä, Kivelä linjaa.
Kehitetyn lannoitteen tulevaisuus on toistaiseksi avoin, vaikka sen käyttö levittäisi kananlantaa ravinteineen nykyistä laajemmalle alueelle ja vähentäisi peltojen fosforikuormitusta.
RAKI-hankkeessa on Ekosovelluksen ja Fertilexin lisäksi ollut mukana Hämeen ammattikorkeakoulu sekä ravinnekierrätykseen liittyvän Kivelän tutkimustyön myötä Helsingin yliopisto.