Jani Härkäsellä on neljän erillisen pumpun ja 13 vuoden hyvä kokemus maalämmöstä. Aurinkoenergia pyörittää lypsyrobottia ja jäähdyttää maidon, biokaasu on ollut pitkään mietinnässä.
Kaikki alkoi siitä, kun piti ratkaista tilan päärakennuksen lämmitys. Klapien tekeminen ja polttaminen oli työlästä. Siksi hakelämmityskään ei sytyttänyt, vaikka moni tuttu piti sitä itsestäänselvyytenä.
– Karjatilalla on aina kiire ja energiajärjestelmien tulee olla vaivattomia. Kiinnostukseni kohdistuu siihen, missä voi säästää rahaa. Mietin ja suunnittelen koko ajan uusia kannattavia ratkaisuja.
Näin avaa ajatteluaan Jani Härkänen, joka päätyi vuonna 2009 hankkimaan kerralla kaksi maalämpöpumppua. Toinen hoitaa asuinrakennuksen lämmityksen, toisen sijoituspaikaksi tuli navetta. Siellä pumppu lämmittää käyttöveden ja toimistotilan lattialämmityksellä.
Eikä tässä vielä kaikki, 2013 Härkänen asensi maalämmityksen lähellä sijaitsevaan toiseen omakotitaloon, ja 2015 tuli neljäs maalämpöpumppu uuteen navettaan. Härkänen on luottanut alusta lähtien ison ja perinteisen lämpöpumppuvalmistajan Niben tuotteisiin.
– Jo ensimmäiset maalämpöpumput olivat invertterikäyttöisiä. Invertteriohjaus mukautuu joustavasti tehontarpeeseen, tuo energiansäästöä ja pidentää pumpun ikää.
Lämpöputkiston osalta on kaksi vaihtoehtoa: lähteä suoraan maanpinnalta alaspäin tai levittää putkisto maanpinnan suuntaisesti. Maatilalla jälkimmäiseen on yleensä hyvä mahdollisuus ja niin teki myös Härkänen. PEM 40 -paineputki levittyi osin kiviseen peltoon oman kaivinkoneen avulla. Putken asennussyvyys on luokkaa 1,2–1,5 metriä.
Vuoden 2009 asennuksissa putkea meni maahan 3 x 400 metrin lenkit eli 1 200 metriä yhtä pumppua kohden. Jälkimmäisten pumppujen kohdalla lenkkejä tuli yksi vähemmän ja kokonaispituudeksi tuli tällöin 800 metriä, sekin riittää hyvin navetan tarpeisiin.
Härkäsellä maalämpöpumput asettuvat teholuokkaan 15–17 kilowattia. Navetoissa teho riittää läpi vuoden, asuinrakennuksissa sähkökattila tulee tueksi kovilla pakkasilla. Käyttövarmuuden suhteen kaikki on mennyt hyvin, kahteen vanhimpaan pumppuun on uusittu invertteriyksiköt.
Maalämpöasennuksen kokonaiskustannukset liikkuvat oman työn osuudesta riippuen 15–20 000 euron suuruusluokassa, mikä sisältää maalämpöpumpun, putket ja putkistoon tulevan nesteen. Härkäsen mielestä investointi on ehdottomasti kannattava.
– Niin hyvin on mennyt, että pois en antaisi yhtään pumppua. Lämmityksen edullisuus, helppous ja toimivuus miellyttävät. Uusissakin kohteissa maalämpö on ilman muuta ykkösvaihtoehto.
Karjalasta tullut Härkäsen suku otti Savonlinnan Kaalislahdessa sijaitsevan tilan haltuun vuonna 1945, Jani Härkänen toimii yrittäjänä neljännessä sukupolvessa. Navetoissa on 140 lypsylehmää, nuor- ja lihakarjalla pääluku on yli 300. Vilja kasvaa 250 hehtaarin peltoalalla pääosin omaan käyttöön, ja metsääkin on.
– Energiapuun teen ja ajan tien laitaan sekä myyn sen haketettavaksi. Myyntituloilla saan ostettua vaikkapa sähköä, jota tilalla kuluu reilusti.
Sähkön hinnan nouseva kehitys on saanut Härkäsen tekemään omia ratkaisuja ja investointeja uusituvan energian tuotantoon. Vuodesta 2017 lähtien konehallin katolle asennettu aurinkovoimala on tuottanut keskimäärin 26 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Sille on tiedossa selkeä ja järkevä käyttökohde.
– Lypsämme lehmiä automaattilypsyllä ympäri vuorokauden, jolloin maidonjäähdytyksen tarve on niin ikään jatkuvaa. Sähkön kulutus on tällöin tasaista ilman tehopiikkejä, mikä istuu aurinkosähkön tuotantoon oikein hyvin.
Aurinkovoimalalle Härkänen on löytänyt hyvän kannattavuuden, ja takaisinmaksuaika on 6–8 vuotta. Voimalan nykyinen teho on 33 kilowattipiikkiä (kWp), joka on aurinkopaneelien tehovertailun yksikkö. Paneelien tuottaman tasavirran vaihtovirraksi muuttavassa invertterissä on tehoreserviä vielä seitsemän kWp:n verran.
Lietelantaa tilalla kertyy noin 10 000 kuutiota vuodessa. Härkänen on miettinyt pitkään lannan sisältämän energiapotentiaalin hyödyntämistä omassa biokaasulaitoksessa. Toistaiseksi hän ei ole löytänyt sille kannattavuutta.
– Pitäisi saada lämpö ja sähkö tai biopolttoaine kannattavasti käyttöön. Heti kun tällainen mahdollisuus tulee, olen valmis investointiin. Yksin tai yhteistyössä muiden kanssa.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
