Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
Karin luomutilan tarina ei rakennu nopeiden muutosten varaan, vaan pitkään jatkuneeseen tekemiseen. Luomu näkyy ennen kaikkea arjen käytännöissä: siinä, miten peltoja hoidetaan, miten eläimille tuotetaan rehu ja miten työt järjestetään niin, että kokonaisuus pysyy hallittavana. Maan kasvukunto, viljelykierto ja turvepeltojen nurmiviljely ovat osa tätä työtä.
Myös energiankäyttöä ja ilmastotoimia on mietitty tilan lähtökohdista käsin. Aurinkopaneelit, omasta metsästä saatava hakelämpö, Valion hiiliviljelytoimet, GPS:n hyödyntäminen ja laidunnuksen kehittäminen ovat esimerkkejä ratkaisuista, joilla tuotantoa viedään eteenpäin.
Tilan virallinen luomutaival alkoi vuonna 1995, kun pellot siirtyivät luomuun. Eläimet siirtyivät luomuun vuonna 1998, ja sukupolvenvaihdos tehtiin seuraavana vuonna. Ville Kari on ehtinyt vastata tilasta jo lähes kolme vuosikymmentä.
Luomun juuret ulottuvat kuitenkin vielä kauemmas, Villen isään Urho Kariin saakka. Urho viljeli peltoja luomun periaatteiden mukaisesti jo ennen virallista luomustatusta.
Tilalla on aina uskallettu tehdä omia ratkaisuja. Ensimmäinen pihattonavetta rakennettiin jo 1970-luvulla, ja vuonna 2010 käyttöön otettiin nykyinen yhden robotin lypsypihatto. Myös puurakenteinen kylmäpihatto kertoo samasta kokeilevasta otteesta. Se rakennettiin aikanaan sonneille, mutta toimii nyt hiehojen kesänavettana.
Sonnien kasvatus on jäänyt tauolle, sillä rakennus kaipaisi perusteellista korjausta. Sonnien tilalle ovat asettuneet kyytöt, joita kasvatetaan emolehminä.
– Alkuperäisrotujen vaaliminen sopii hyvin luomun ajattelutapaan, ja ovathan kyytöt myös poikkeuksellisen suloisia, Tiina Kari kertoo.
Kyytöt elävät omassa ryhmässään hiehonavetan toisessa päädyssä ja pääsevät laitumelle ympäri vuoden.
Karin luomutila on yhden lypsyrobotin maitotila, jossa on keskimäärin 60 lypsävää. Kyytöt ja nuorkarja mukaan lukien eläimiä on noin 150. Rotuvalinnoissa painottuvat kestävyys ja kyky pärjätä kotoisiin rehuihin perustuvalla ruokinnalla. Ayrshire on tilalla valtarotu.
Kokemuksen mukaan ayrshire sopii hyvin luomumaidontuotantoon, sillä eläimen terveys ratkaisee paljon.
– Holsteinin korkeat tuotoshuiput vaativat runsaasti energiaa, eikä riittävää energiaa aina ole helppo saada pelkästään kotoisista rehuista, Ville muistuttaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
Tanskalainen karjatilallinen vieraili keväällä Semex Finlandin järjestämillä koulutuspäivillä Vierumäellä kertomassa tilansa toiminnasta. Muutto toiseen maahan on antanut puitteet hioa niin karjan tuloksia kuin tuotannon kannattavuuttakin. Tilan tunnusluvut ovatkin kehittyneet hyvin vuodesta 2014 vuoteen 2026.
Essi Tarsian titteli on Suomessa harvinainen, sillä hän on maamme kenties ainoa luomumaitotilaneuvoja. Kymmenvuotinen ura suomalaisen luomumaitosektorin kehittäjänä on tehnyt hänestä alan keskeisen verkostojen rakentajan ja huippuosaajan.
