Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
Läheiseltä Liminganlahdelta vihmoo. Rankapinot ja yhdistelmärekka suojaavat pahimmalta viimalta, kun traktorihakkuri Mus-Max 11L paukuttaa rankoja hakkeeksi.
Haketuksesta tulee kaksi kolmasosaa tuposlaisen maatilan Vitikko Oy:n liikevaihdosta, loput vuonna 2015 aloitetusta puhdaskauran viljelystä.
Kun isäntä Kalle Vähäsöyrinki päätti teini-iässä alkaa isona maanviljelijäksi, oli isän ostamalla kotitilalla peltoa noin 40 hehtaaria. Pelloilla viljeltiin kauraa ja ohraa, ja isä kävi päivätöissä muualla.
– Tein töitä ja hankin lisää maata. Olin turvesoilla ja tein kaivurihommia ja salaojien huuhtelua. Kun tila siirtyi minulle vuosituhannen vaihteessa, maata oli 100 hehtaaria, joilla viljeltiin pääosin kauraa, Kalle Vähäsöyrinki kertoo.
Nyt tilalla on peltoa noin 280 hehtaaria, joista noin 100 hehtaaria vuokramaita.
– Vuonna 2010 aloitettiin hakkeen välitys ja rakennettiin oma noin 3 000 kuution hakevarasto. Urakoitsija haketti. Vuonna 2017 ostettiin urakoitsijalta hakkuriyritys eli käytännössä traktori ja hakkuri itselle.
Aluksi ajatuksena oli, että kesät viljellään, talvella haketetaan. Nyt haketta tehdään ympäri vuoden.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Suomalaiskeksintö mahdollistaa käytettyjen turvekasvualustojen kierrättämisen uudelleenkäytettäviksi. Prosessi on nopea ja täysin automatisoitu.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Metsät eivät ole Tervaselän tilalla vain omaisuuserä, vaan metsänhoitoon nivoutuu vankkoja perinteitä ja pitkä sukupolvien ketju. Metsiä hoidetaan aktiivisesti, mutta sijaa on myös omaehtoiselle suojelulle.
Periaatteessa oikea pellon vuokra on se euromäärä, jonka vuokranantaja ja vuokralainen hyväksyvät eli se, jolla kauppa syntyy. Mutta joskus sovittu hintakin on väärä. Seuraavassa ei tarkastella niitä poikkeustapauksia, joissa etsitään erityisiä hienohietapeltoja etelärinteessä kastelumahdollisuuksilla puutarhakasvien viljelyyn, ne kun ovat oma maailmansa. Eikä myöskään niitä tilanteita, joissa tietoisesti ollaan valmiita maksamaan selvää ylivuokraa, jotta päästään tutuiksi
Uudet kauralajikkeet ovat satoisia, isojyväisiä ja lujakortisia. Myös kuivuuden kestävyys on parantunut selvästi, sanoo kasvinjalostaja Hanna Haikka.
Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsänhoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.
Roiton tilalla Parikkalassa uusi Antti X476 -sarjan kuivuri toi ensisijaisesti lisää kuivauskapasiteettia, mutta myös paransi leipäviljan laatua. Ensimmäinen kuivauskausi osoitti, että samalla säästyi sekä työaikaa että energiaa.
