Viime vuodet ovat tuoneet Kautian tilan isäntäväelle monta myönteistä käännettä. Yrittäjäpariskunta kehittää nousujohteisella uralla olevan jalostusyrityksen toimintaa ja uudistaa samalla määrätietoisesti oman maitotilansa karjaa.
Kautian tila Viitasaaren Niinilahdella on kuulunut Juho Kinnusen suvulle jo lähes 400 vuotta. Tila itsessään on sata vuotta vanhempi.
– Aloitin isäntänä vuoden 2024 alusta, kun aiemmin tilaa pitänyt veljeni joutui terveyssyistä luopumaan viljelijän ammatista.
Samoihin aikoihin Kinnusen elämässä mullistui muutakin. Löytyi Tiina Paananen, emännäksi tuoreelle isännälle.
– Minulla ei ole maataloustaustaa, vaikka maalla Viitasaarella kasvanut olenkin. Mutta tekemällä oppii. Välillä hämmästyn itsekin omia puheitani, miten osaan tällaisistakin asioista puhua, Tiina Paananen nauraa.
Hänen elämänsä oli mullistunut edellisenä vuonna vakavan auto-onnettomuuden myötä. Se vei toistakymmentä vuotta jatkuneen uran parturi-kampaamoyrittäjänä, mutta elämä Kautiassa on antamassa uuden työn maatalousyrittäjänä.
Juho Kinnunen on ehtinyt tehdä monipuolisen uran agrologiopintojensa jälkeen ennen viljelijäksi ryhtymistä. Liki pariin kymmeneen vuoteen on mahtunut työskentelyä jalostusyrityksen palveluksessa, karjanhoitajana ja yrittäjälomittajana.
Tilan yhden robotin navetta on valmistunut vuonna 2009. Noin 75 lehmää ja nuorkarja ovat pääosin holsteinia, joukossa muutama ayrshire ja jersey.
– Tavoitteena on puhdas holsteinkarja, sillä meillä holsteinit ovat tuottavimpia ja helppohoitoisia, Kinnunen sanoo.
Jalostustavoitteiksi hän nostaa samoja ominaisuuksia, maitotuotosta, helppohoitoisuutta, hedelmällisyyttä, terveyttä ja kestävyyttä. Karjan keskituotos on noin 13 000 kg EKM, mutta Kinnunen haluaa keskittyä enemmän korkeaan elinikäistuotokseen kuin yksittäisen vuoden tuotokseen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Jokainen lampuri hyötyy siitä, että osaa valita oikeat eläimet uudistamiseen. Eläimen arvostelun ja jalostusarvosta kertovan indeksin avulla voidaan valita lammas parhaasta päästä sukua jatkamaan.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
