Myllykosken tilalla Haapavedellä kasvaa kaksi yritystä rinnakkain. MylMilk tuottaa maitoa viiden lypsyrobotin voimin, kun taas MylMet valmistaa teräsrakenteita, rehuvaunuja ja muita työkoneita maatalouden tarpeisiin.
Haapaveden Mieluskylässä sijaitseva Myllykosken tila ei ole aivan tavallinen maitotila. Pihapiirissä kohoaa modernin robottinavetan vieressä kookas konepaja, jossa syntyvät rehuvaunut, tasauslanat, valliaurat ja muut raskaat metallituotteet maatalouden ja tienhoidon tarpeisiin.
Navetta ja konepaja näyttävät ulospäin kahdelta erilaiselta maailmalta ja niiden välillä kulkee selvä työnjako. Navetta on emäntä Heli Myllykosken valtakunta, konepaja puolestaan isäntä Mikko Myllykosken. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, jonka pyörittämiseen tarvitaan pitkää työpäivää, tarkkaa organisointia ja yli kymmenhenkisen perheen osallistumista.
Tilalla on nykyisin viisi lypsyrobottia ja noin 300 lehmää. Helin apuna on kolme vakituista navettatyöntekijää. Konepajayritys työllistää Mikon lisäksi tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää ja kaksi työharjoittelijaa.
Myllykosket eivät ole sukupolvenvaihdoksen kautta tilalle tulleita viljelijöitä. Mikko on lähtöisin Oulunsalosta. Hänen isänsä työskenteli aikanaan VR:n sähköasentajana, ja kotona totuttiin siihen, että työtä tehdään aina ahkerasti.
– Meillä on aina tehty töitä. Se on ollut ihan normaali elämäntapa.
Heli puolestaan on maatalon tytär Haapavedeltä. Kun yhteinen tulevaisuus alkoi hahmottua, parin tavoitteena oli löytää oma maatila.
– Ei sillä ollut väliä, minkälainen tila olisi. Kunhan vain löytyisi maatila, olipa maitotila tai ei.
Omaksi maapaikaksi löytyi Lehtolan tila vuonna 2010. Tilalla oli tuolloin parikymmentä lehmää, ja parikymppisen nuoren parin muuttaessa uuteen kotiin heidän esikoisensa oli juuri syntynyt.
Kasvu alkoi lähes välittömästi. Vuonna 2011 rakennettiin uusi navetta lypsyasemineen. Seuraava laajennus valmistui vuonna 2018, jolloin käyttöön otettiin ensimmäiset käytettyinä Virosta hankitut DeLavalin lypsyrobotit.
Robottimäärä nousi vaiheittain kolmeen, kunnes vuonna 2021 ne korvattiin uusilla VMS V300 -sarjan roboteilla. Yksi käytetty jätettiin varalle.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Romanian maatalous on täynnä suuria kontrasteja. Maan pinta-alasta yli puolet on maatalouden käytössä: on paljon pieniä, muutaman hehtaarin kotitarveviljelmiä ja myös suuria viljatiloja. Kuivuuden tuomat haasteet tuntuvat kaikilla.
Kolmen pirkanmaalaisen nuoren viikonloppureissu Saloon toteutti monta haavetta. Tuliaisina oli toimiva maitotila ja unelmien ammatit.
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Vierihoitoon soveltuvat tilat ja huolellinen seuranta tukevat lehmän terveyttä ja hyvinvointia.
Vierihoito on antoisa tapa kasvattaa vasikoita. Omia tai toisten vasikoita imettävien lehmien onnistunut hoito vaatii suunnitelmallisuutta, ymmärrystä ja eläinten käyttäytymisen tarkkaa havainnointia.
Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
