Hankkija-leirissä kuohuu Salon seudulla. Hankkija perustaa alueelle omia myymälöitään, ja sen yhteistyökumppani SSO Maatalous myy myös Agritekin koneita.
Viljelijöiden ja metsänomistajien asiakkuuksista käydään Salon seudulla kovaa kisaa Hankkija-ryhmän sisällä.
Suur-Seudun Osuuskauppa on tytäryhtiönsä SSO Maatalous Oy:n kautta toiminut Hankkijan tuotteiden jälleenmyyjänä Salon alueella. Viimeisen vuoden aikana Hankkijan ja SSO Maatalouden yhteistyö on kuitenkin saanut näkyviä säröjä.
SSO Maatalous pudotti kesäkuussa uutispommin, kun se kertoi yhteistyösopimuksestaan Agritekin kanssa. SSO Maatalous Oy ryhtyi myymään Agritekin maahantuomia Case IH ja New Holland -traktoreita ja leikkuupuimureita, Kverneland- ja Joskin-työkoneita sekä niiden varaosia koko myyntialueellaan.
SSO Maatalous kertoi myös avaavansa uuden maatalouskaupan toimipisteen Vihdin Nummelassa sijaitsevan S-Raudan yhteyteen.
Se kertoi myös ottavansa valikoimiinsa Cemagro Oy:n maahantuomat lannoitteet. Niitä oli jo aikaisemmin myynyt toinen Hankkijan tuotteita myyvä alueosuuskaupan omistama maatalouskauppa, seinäjokelainen Eepee Agri.
Asiakkaille SSO Maatalous tiedotti, että uusista edustuksista huolimatta se myy myös Hankkijan valikoimiin kuuluvia tuotteita kuten ennenkin. Myyntisopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun asti.
Hankkija ei jäänyt toimettomana seuraamaan yhteistyökumppanista osin kilpailijaksi muuttuneen SSO:n toimia. Se avasi tänä syksynä SSO Maatalouden ydinalueelle kaksi omaa toimipistettä: myymälän Saloon ja myyntikonttorin Somerolle. Somerolla on nyt neljä maataloustarvikkeita myyvää kivijalkakauppaa.
Salon Hankkijan virallisia avajaisia vietettiin joulukuun alussa. ”Tämä on yli kymmeneen vuoteen ensimmäinen kerta, kun Hankija avaa uuden myymälän uudelle paikkakunnalle”, Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö sanoi avajaispuheessaan.
Salossa Hankkijan avarissa lähes 1 500 neliön tiloissa työskentelee kahdeksan henkilöä. He myyvät kaikkia maatalouden tuotantopanoksia, koneita, tarvikkeita ja varaosia, sekä tekevät viljakauppaa.
Lokakuun alussa Hankkijan toimitusjohtajana aloittanut Jyrki Lepistö kertoo, että Hankkijalla on nyt 54 toimipistettä. ”Tällä hetkellä ei ole suunnitelmaa lisäyksistä eikä vähennyksistä, mutta jos muutoksia tulee, niin ennemminkin lisäyksiä”, hän sanoo.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
