Hankkija-leirissä kuohuu Salon seudulla. Hankkija perustaa alueelle omia myymälöitään, ja sen yhteistyökumppani SSO Maatalous myy myös Agritekin koneita.
Viljelijöiden ja metsänomistajien asiakkuuksista käydään Salon seudulla kovaa kisaa Hankkija-ryhmän sisällä.
Suur-Seudun Osuuskauppa on tytäryhtiönsä SSO Maatalous Oy:n kautta toiminut Hankkijan tuotteiden jälleenmyyjänä Salon alueella. Viimeisen vuoden aikana Hankkijan ja SSO Maatalouden yhteistyö on kuitenkin saanut näkyviä säröjä.
SSO Maatalous pudotti kesäkuussa uutispommin, kun se kertoi yhteistyösopimuksestaan Agritekin kanssa. SSO Maatalous Oy ryhtyi myymään Agritekin maahantuomia Case IH ja New Holland -traktoreita ja leikkuupuimureita, Kverneland- ja Joskin-työkoneita sekä niiden varaosia koko myyntialueellaan.
SSO Maatalous kertoi myös avaavansa uuden maatalouskaupan toimipisteen Vihdin Nummelassa sijaitsevan S-Raudan yhteyteen.
Se kertoi myös ottavansa valikoimiinsa Cemagro Oy:n maahantuomat lannoitteet. Niitä oli jo aikaisemmin myynyt toinen Hankkijan tuotteita myyvä alueosuuskaupan omistama maatalouskauppa, seinäjokelainen Eepee Agri.
Asiakkaille SSO Maatalous tiedotti, että uusista edustuksista huolimatta se myy myös Hankkijan valikoimiin kuuluvia tuotteita kuten ennenkin. Myyntisopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun asti.
Hankkija ei jäänyt toimettomana seuraamaan yhteistyökumppanista osin kilpailijaksi muuttuneen SSO:n toimia. Se avasi tänä syksynä SSO Maatalouden ydinalueelle kaksi omaa toimipistettä: myymälän Saloon ja myyntikonttorin Somerolle. Somerolla on nyt neljä maataloustarvikkeita myyvää kivijalkakauppaa.
Salon Hankkijan virallisia avajaisia vietettiin joulukuun alussa. ”Tämä on yli kymmeneen vuoteen ensimmäinen kerta, kun Hankija avaa uuden myymälän uudelle paikkakunnalle”, Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö sanoi avajaispuheessaan.
Salossa Hankkijan avarissa lähes 1 500 neliön tiloissa työskentelee kahdeksan henkilöä. He myyvät kaikkia maatalouden tuotantopanoksia, koneita, tarvikkeita ja varaosia, sekä tekevät viljakauppaa.
Lokakuun alussa Hankkijan toimitusjohtajana aloittanut Jyrki Lepistö kertoo, että Hankkijalla on nyt 54 toimipistettä. ”Tällä hetkellä ei ole suunnitelmaa lisäyksistä eikä vähennyksistä, mutta jos muutoksia tulee, niin ennemminkin lisäyksiä”, hän sanoo.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
