Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
Pakuri on ikiaikainen, suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu luontais- ja terveystuote. Kiinalaisessa lääketieteessä sitä ja muita sieniä on hyödynnetty tuhansien vuosien ajan terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon. Pakurin suurimmat markkinat ovat edelleen Aasiassa, ja sitä käytetään ravintolisissä ja erilaisissa rohdosvalmisteissa. Sen kysyntä maailmalla on jyrkästi nouseva.
Pakuria jalostavat yritykset, kuten Kääpä Biotech Karjalohjalla, hyödyntävät vielä Lapista kerättyä villipakuria. Sen saatavuus on hyvin rajallista ja tuotanto ehtymässä. Siksi viljelylle on iso tilaus.
Kääpä Forest aloitti pakurin sopimusviljelyn vuonna 2018. Funktionaalisten sienituotteiden toimiala on viime vuodet kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia, ja tällä hetkellä Kääpä Forestin kokonaisviljelyala on yli 500 hehtaaria.
– Viljelyverkostomme on maailman suurin, mutta viljelmiä on toistaiseksi vain Suomessa. Juuri suomalainen luomupakuri ja siitä valmistettavat elintarvikkeet ja ravintolisävalmisteet ovat kansainvälisesti erittäin kysyttyjä, sillä meillä ilmanlaatu ja vesi ovat maailman puhtaimpia, Kääpä Biotechin tieteellinen johtaja Heikki Kiheri kertoo.
Pakurikääpä tunnetaan luonnonvaraisena koivun lahottajasienenä, joka muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan eli pakurin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston innovaation ansiosta sitä voidaan myös viljellä istuttamalla puuhun ymppejä.
– Pakuri sopii viljeltäväksi erityisesti heikkotuottoisissa koivikoissa. Se menestyy myös muissa lehtipuissa, mutta viljely ei ole suositeltavaa. Vain koivussa pakurin funktionaaliset vaikutukset ja yhdistepitoisuudet muodostuvat erittäin korkeiksi, Kiheri selventää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Pystykaupassa tukin katkonta on puun myyjälle usein taloudellinen riski. Ostajalla ei ole velvollisuutta katkoa tukkia siten, että tukkisaanto on mahdollisimman suuri.
Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
