Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
Pakuri on ikiaikainen, suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu luontais- ja terveystuote. Kiinalaisessa lääketieteessä sitä ja muita sieniä on hyödynnetty tuhansien vuosien ajan terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon. Pakurin suurimmat markkinat ovat edelleen Aasiassa, ja sitä käytetään ravintolisissä ja erilaisissa rohdosvalmisteissa. Sen kysyntä maailmalla on jyrkästi nouseva.
Pakuria jalostavat yritykset, kuten Kääpä Biotech Karjalohjalla, hyödyntävät vielä Lapista kerättyä villipakuria. Sen saatavuus on hyvin rajallista ja tuotanto ehtymässä. Siksi viljelylle on iso tilaus.
Kääpä Forest aloitti pakurin sopimusviljelyn vuonna 2018. Funktionaalisten sienituotteiden toimiala on viime vuodet kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia, ja tällä hetkellä Kääpä Forestin kokonaisviljelyala on yli 500 hehtaaria.
– Viljelyverkostomme on maailman suurin, mutta viljelmiä on toistaiseksi vain Suomessa. Juuri suomalainen luomupakuri ja siitä valmistettavat elintarvikkeet ja ravintolisävalmisteet ovat kansainvälisesti erittäin kysyttyjä, sillä meillä ilmanlaatu ja vesi ovat maailman puhtaimpia, Kääpä Biotechin tieteellinen johtaja Heikki Kiheri kertoo.
Pakurikääpä tunnetaan luonnonvaraisena koivun lahottajasienenä, joka muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan eli pakurin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston innovaation ansiosta sitä voidaan myös viljellä istuttamalla puuhun ymppejä.
– Pakuri sopii viljeltäväksi erityisesti heikkotuottoisissa koivikoissa. Se menestyy myös muissa lehtipuissa, mutta viljely ei ole suositeltavaa. Vain koivussa pakurin funktionaaliset vaikutukset ja yhdistepitoisuudet muodostuvat erittäin korkeiksi, Kiheri selventää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Pystykaupassa tukin katkonta on puun myyjälle usein taloudellinen riski. Ostajalla ei ole velvollisuutta katkoa tukkia siten, että tukkisaanto on mahdollisimman suuri.
Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
