Siirry sisältöön

Koivikosta tuottoisa kääpämetsä

Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulon­lähteen. Ensimmäiset pakurin sopimus­viljelmät perustettiin Suomeen kymmen­kunta vuotta sitten, ja ensi­satoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.

Jaa
Pakurikääpä tuottaa satoa noin 10–12 vuoden kuluttua istutuksesta.

Pakuri on ikiaikainen, suomalaisessa kansan­perinteessä tunnettu luontais- ja terveystuote. Kiinalaisessa lääketieteessä sitä ja muita sieniä on hyödynnetty tuhansien vuosien ajan terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon. Pakurin suurimmat markkinat ovat edelleen Aasiassa, ja sitä käytetään ravintolisissä ja erilaisissa rohdosvalmisteissa. Sen kysyntä maailmalla on jyrkästi nouseva.

Pakuria jalostavat yritykset, kuten Kääpä Biotech Karjalohjalla, hyödyntävät vielä Lapista kerättyä villi­pakuria. Sen saatavuus on hyvin rajallista ja tuotanto ehtymässä. Siksi viljelylle on iso tilaus.

Kääpä Forest aloitti pakurin sopimusviljelyn vuonna 2018. Funktionaalisten sienituotteiden toimi­ala on viime vuodet kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia, ja tällä hetkellä Kääpä Forestin kokonaisviljelyala on yli 500 hehtaaria.

– Viljelyverkostomme on maailman suurin, mutta viljelmiä on toistaiseksi vain Suomessa. Juuri suomalainen luomupakuri ja siitä valmistettavat elintarvikkeet ja ravintolisävalmisteet ovat kansainvälisesti erittäin kysyttyjä, sillä meillä ilmanlaatu ja vesi ovat maailman puhtaimpia, Kääpä Biotechin tieteellinen johtaja Heikki Kiheri kertoo.

Ymppäyksen tekevät Kääpä Forestin työntekijät. Koivun runkoon istutetaan neljä pakuriymppiä. Niiden sijoittelussa otetaan huomioon kasvuolosuhteet sekä valon suunta ja määrä itävyyden varmistamiseksi.

Pakuri kehittyy ympistä

Pakurikääpä tunnetaan luonnon­varaisena koivun lahottajasienenä, joka muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan eli pakurin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston innovaation ansiosta sitä voidaan myös viljellä istuttamalla puuhun ymppejä.

– Pakuri sopii viljeltäväksi erityisesti heikkotuottoisissa koivikoissa. Se menestyy myös muissa lehtipuissa, mutta viljely ei ole suositeltavaa. Vain koivussa pakurin funktionaaliset vaikutukset ja yhdiste­pitoisuudet muodostuvat erittäin korkeiksi, Kiheri selventää.

,

Saako olla lisää

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Veroedut kannustivat yhteis­metsään

    Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.

    Tilaajille

  • Kunnostusojitus on yksi metsänhoidon työkalu

    Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Kolumni

    Kesätapahtumia

    Olipa kerran 50-luvulla Loimaan kauppalan alueella Tuulensuun Sikoniitty. Tälle kauppalan geodeetti apureineen mittasi tontit, nimesi kadut ja varasi itselleenkin tontin. Suunnittelipa tontille talon ja ehkäpä saunotti naapurin rakennusmestari Lehdolta piirustuksiinsa allekirjoituksen ja sai talolle rakennus­luvan…? Rehtorin viran, geodeetin ja vakaajan sivutoimiensa lisäksi hänestä tuli aikaa myöten appeni. Kaukokatseisesti hän varasi tontin tulevan urheilu­keskuksen ääreltä ja

    Tilaajille

  • Majoittumista aidossa maalais­­tunnelmassa

    Maatilamatkailu on tiloilla 6. yleisin liitännäiselinkeino. Aholan Vierastalossa Kouvolassa matkailu­palveluja on rakennettu kodinomaisen ja maaseutumaisen kokemuksen pohjalta. Oma työ ja harkittu eteneminen riskit halliten on kantava voima myös maatilan muussa yritystoiminnassa.

    Tilaajille

  • Vuokra­peltojen heikko kunto syö tulosta

    Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maan­parannus­toimet voisivat pysäyttää vuokra­peltojen heikkenevän kasvu­kunto­kehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.

    Tilaajille
Kaikki jutut