Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
Pakuri on ikiaikainen, suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu luontais- ja terveystuote. Kiinalaisessa lääketieteessä sitä ja muita sieniä on hyödynnetty tuhansien vuosien ajan terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon. Pakurin suurimmat markkinat ovat edelleen Aasiassa, ja sitä käytetään ravintolisissä ja erilaisissa rohdosvalmisteissa. Sen kysyntä maailmalla on jyrkästi nouseva.
Pakuria jalostavat yritykset, kuten Kääpä Biotech Karjalohjalla, hyödyntävät vielä Lapista kerättyä villipakuria. Sen saatavuus on hyvin rajallista ja tuotanto ehtymässä. Siksi viljelylle on iso tilaus.
Kääpä Forest aloitti pakurin sopimusviljelyn vuonna 2018. Funktionaalisten sienituotteiden toimiala on viime vuodet kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia, ja tällä hetkellä Kääpä Forestin kokonaisviljelyala on yli 500 hehtaaria.
– Viljelyverkostomme on maailman suurin, mutta viljelmiä on toistaiseksi vain Suomessa. Juuri suomalainen luomupakuri ja siitä valmistettavat elintarvikkeet ja ravintolisävalmisteet ovat kansainvälisesti erittäin kysyttyjä, sillä meillä ilmanlaatu ja vesi ovat maailman puhtaimpia, Kääpä Biotechin tieteellinen johtaja Heikki Kiheri kertoo.
Pakurikääpä tunnetaan luonnonvaraisena koivun lahottajasienenä, joka muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan eli pakurin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston innovaation ansiosta sitä voidaan myös viljellä istuttamalla puuhun ymppejä.
– Pakuri sopii viljeltäväksi erityisesti heikkotuottoisissa koivikoissa. Se menestyy myös muissa lehtipuissa, mutta viljely ei ole suositeltavaa. Vain koivussa pakurin funktionaaliset vaikutukset ja yhdistepitoisuudet muodostuvat erittäin korkeiksi, Kiheri selventää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Pystykaupassa tukin katkonta on puun myyjälle usein taloudellinen riski. Ostajalla ei ole velvollisuutta katkoa tukkia siten, että tukkisaanto on mahdollisimman suuri.
Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
