Siirry sisältöön

Jopa neljään metriin yltävä, vihreä hamppupelto keskellä Tyrnävän Ängeslevän kuuluja lakeuksia on kiinnittänyt kesän mittaan monen ohikulkijan huomion.

– Myös moni paikallinen on kysellyt, että mikä kasvi se on, kuituhamppua kolme vuotta kasvattanut Jyrki Siira sanoo.

Hän viljelee Eriikan tilallaan siemen­ohraa ja -perunaa, kuten jo isänsäkin ennen vuonna 2008 tehtyä sukupolven­vaihdosta. Tilalla on viljelty viimeiset kymmenen vuotta myös öljyhamppua Siiran sisaren hamppu­tuotteita jalostavalle yritykselle.

Kun kuituhamppua Haukiputaalla jalostava ja sille markkinoita hakeva Hemka Fiber haki viljelijöitä, Siira kiinnostui.

– Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin esimerkiksi retikan, joka murskataan peltoon. Kokemukseni kuituhampusta ovat hyviä, mutta riippuu tietysti menekistä, jatkanko sen viljelyä myös jatkossa.

Tilan konekantaa vaihdetaan tarpeen mukaan, viimeksi hankittiin kyntöaura.
Tilan konekantaa vaihdetaan tarpeen mukaan, viimeksi hankittiin kyntöaura.

Kuituhamppu on hyvä maanparannuskasvi

Kuituhamppu on Siiran mukaan erinomainen maanparannuskasvi, sillä sen jopa metrin syvyyteen ulottuva juuristo aukaisee maahan vesireittejä.

– Kasvi pudottaa talven aikana koko lehti­massansa, joka lannoittaa maata. Vuoden viljelyn jälkeen maa paranee niin paljon, että seuraava kasvi − yleensä vilja tai peruna − tykkää, Siira kertoo.

Huonolle pellolle kuituhamppua ei kuitenkaan kannata kylvää.

– Kosteustasapainon on oltava kunnossa. Jos vesi lilluu pellossa ja kasvusto jää aukkoiseksi, hyökkäävät rikkakasvit kimppuun. Pellon tulee olla myös tasainen ja kivetön, muuten paalaus ei onnistu. Kuituhamppu kun korjataan paalaamalla, kuten nurmi. Öljyhamppu taas puidaan, Siira toteaa.