Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Jopa neljään metriin yltävä, vihreä hamppupelto keskellä Tyrnävän Ängeslevän kuuluja lakeuksia on kiinnittänyt kesän mittaan monen ohikulkijan huomion.
– Myös moni paikallinen on kysellyt, että mikä kasvi se on, kuituhamppua kolme vuotta kasvattanut Jyrki Siira sanoo.
Hän viljelee Eriikan tilallaan siemenohraa ja -perunaa, kuten jo isänsäkin ennen vuonna 2008 tehtyä sukupolvenvaihdosta. Tilalla on viljelty viimeiset kymmenen vuotta myös öljyhamppua Siiran sisaren hampputuotteita jalostavalle yritykselle.
Kun kuituhamppua Haukiputaalla jalostava ja sille markkinoita hakeva Hemka Fiber haki viljelijöitä, Siira kiinnostui.
– Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin esimerkiksi retikan, joka murskataan peltoon. Kokemukseni kuituhampusta ovat hyviä, mutta riippuu tietysti menekistä, jatkanko sen viljelyä myös jatkossa.
Kuituhamppu on Siiran mukaan erinomainen maanparannuskasvi, sillä sen jopa metrin syvyyteen ulottuva juuristo aukaisee maahan vesireittejä.
– Kasvi pudottaa talven aikana koko lehtimassansa, joka lannoittaa maata. Vuoden viljelyn jälkeen maa paranee niin paljon, että seuraava kasvi − yleensä vilja tai peruna − tykkää, Siira kertoo.
Huonolle pellolle kuituhamppua ei kuitenkaan kannata kylvää.
– Kosteustasapainon on oltava kunnossa. Jos vesi lilluu pellossa ja kasvusto jää aukkoiseksi, hyökkäävät rikkakasvit kimppuun. Pellon tulee olla myös tasainen ja kivetön, muuten paalaus ei onnistu. Kuituhamppu kun korjataan paalaamalla, kuten nurmi. Öljyhamppu taas puidaan, Siira toteaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
