Uudella kuminaöljyinnovaatiolla voidaan merkittävässä määrin korvata antibiootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä. Antibioottisella kuminaöljyllä uskotaan olevan hyvät kaupallistamisen mahdollisuudet.
Nordic Caraway Oy:n rehun lisäaineeksi kehittämällä kuminaöljyllä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia broilereiden terveyteen ja kasvuun. Kuminaöljyllä on myös merkittävä vaikutus tuotantoeläinten suoliston mikrobikantaan. Sen on osoitettu estävän muun muassa salmonellan, kolibakteerin ja kampylobakteerin kasvua tehokkaammin kuin kaupalliset antibioottivalmisteet.
– Olemme tehneet ruokintakokeet 1 320 broilerilla vuonna 2019. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä kuminaöljyn lisääminen rehuun paransi broilereiden kasvua 35 vuorokauden kasvatusjaksolla. Silti vain 2–3 tapauksesta kymmenestä rehun kulutus kasvoi, toimitusjohtaja Juha Hemminki kertoo.
Viimeisimmät tutkimukset tehtiin vuoden 2022 alussa. Laboratoriotutkimuksessa kuminaöljy esti sekä koli- että kampylobakteereiden lisääntymistä tehokkaammin kuin antibioottilääkkeet. Samalla hyvien suolistobakteerien, esimerkiksi bifidobakteerien, määrä kasvoi.
Nordic Carawayn kehittämässä rehujen lisäaineessa on vesihöyrytislatun kuminaöljyn lisäksi muitakin luonnonmukaisia komponentteja. Yhtiö on hakenut tuotteelleen kotimaista ja kansainvälistä patenttia. Kansainvälinen patenttivirasto on antanut asiasta myönteisen välipäätöksen.
– Myytävä tuote tulee olemaan käyttöoikeuteen ja tietotaitoon perustuva lisenssi, joka mahdollistaa toiminnan skaalaamisen nopeasti. Innovaatio voi mahdollistaa kuminan viljelyalan kasvattamisen Suomessa.
Hemminki arvioi, että lisäaineella on isot markkinat erityisesti Aasiassa, jos kanojen rehuihin sekoitetaan rutiininomaisesti antibiootteja.
Hankkija kehitti joitain vuosia sitten samat myönteiset vaikutukset omaavan, männyn pihkasta valmistettavan Progres-rehuinnovaation, jota myydään ympäri maailman. Progresia käytetään jo kaikkien eläinlajien rehuissa.
Nordic Caraway palkittiin kuminaöljyinnovaatiostaan Maatalouskonemessuilla lokakuussa Agro-INNO-palkinnolla.
Koskiniemen tila on yksi harvoista suomalaisista kalkkunantuottajista eikä suinkaan suurin. 25 vuoden aikana tilalla on tuotettu kalkkunanlihaa lähes joka vuosi aina enemmän ja enemmän – näin siitäkin huolimatta, ettei kasvatuspaikkoja saati kiitospäiviä ole lisätty.
Turpeen sisältämät humushapot ovat uuden ProHumi-rehuaineen eläinten suoliston toimintaa tukevien vaikutusten takana.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Sanna ja Markku Rajalan maitotila Havukan Oy nousi vuoden 2025 tuotosseurantatilojen ykköseksi huikealla 15 431 kilon EKM-tuotoksella. Miten se tehtiin?
Pälvisilsatartuntaa ei tarvitse hävetä. Tauti voi tulla tilalle useaa eri kautta eikä sen reitti useinkaan selviä. Mitä nopeammin rokotukset saadaan aloitettua, sitä vähemmän pälvisilsaitiöitä ehtii navettaan levitä. ETT osallistuu rokotuskustannuksiin.
Naudat pitävät rutiineista ja tekevät asioita mielellään yhtä aikaa muun lauman kanssa. Jotain on vialla, jos yksilön käytös poikkeaa muista tai rehu ei maistu. Osassa 2 paneudutaan ketoosien ja rasvamaksan hoitoon.
Luomutilojen apilanurmista haetaan ratkaisua valkuaisrehun heikkoon saatavuuteen, joka jarruttaa luomusianlihantuotannon kasvua.
Meidän karjassamme on vuosien mittaan ollut taipumusta lehmien lihomiselle laidunkaudella, mikä sitten on johtanut tarpeeseen saada painoa laskemaan syksyllä vieroituksen jälkeen. Ikävä kierre, joka ei tunnu löytävän loppuaan. Puntarilla on siis syksyn ja kevään punnituksissa ollut jopa sadan kilon painon heittoja. Vuosi sitten lehmien sisälle otossa oli vaaka taas lehmien kohdalla tallentanut melkoisen määrän lisäkiloja,…
Länsiharjun tilalla ei uskota oikoteihin. Kahdessa vuosikymmenessä on rakennettu uutta lähes joka vuosi, lisätty karjaa, kehitetty työyhteisöä ja johtamistaitoja – sekä opittu kantapään kautta, miten vakava ruokintakriisi voidaan taltuttaa.
