Siirry sisältöön

Kuusimetsästä sekametsäksi, jos se hirville sopii

Kun kirjanpainajat ja hirvet koettelevat kuusi­metsää, metsän uudistaminen seka­metsäksi voi olla hyvä ratkaisu. Tuho­riskit ovat seka­metsässä pienemmät kuin yhden puu­lajin metsässä.

Jaa
Tämän metsäalan maaperää Juha Ruuna aikoo vain muokata. Hän uskoo männyn ja koivun tuottavan siementaimia.

Lempääläläinen maanviljelijä Juha Ruuna esittelee reilun 50 hehtaarin metsäpalstaansa, johon kesällä tehtiin poimintahakkuu. Tarkoitus on, että kuusimetsä vaihtuu sekametsäksi.

Ruuna ei mieluusti teettänyt hakkuuta. Metsä ei vielä ollut hakkuuiässä, mutta hakattava oli, koska kirjanpainaja oli iskenyt metsään.

Kuusimetsä oli hakattu viimeksi 1960-luvulla. Silloin jätettiin toiveikkaasti myös siemenmäntyjä, koska kivinen ja moreeninen maaperä sopii männylle. Männyt kuitenkin sulivat hirvien mahoihin. Suunniteltu mäntymetsä muuttui kuusi­metsäksi, jossa on vähän koivua.

,

Lue myös

  • Hankintatili harventamalla

    Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennus­hakkuut omalla korjuu­kalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Hankinta­savottaa kintas­motolla

    Harvennushakkuu moottori­sahalla on kannattavaa työtä oma­toimiselle metsän­omistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.

    Tilaajille
Kaikki jutut