Eläinten hoitotyötä on paljon helpompaa tehdä "laput silmillä" ja "kuulokkeet korvilla". Havainnoimisvelvoite on rasite nopean tekemisen kannalta, mutta se parantaa merkittävästi työn tuottavuutta ja antaa sisältöä arkeen.
Kokonaisuuden hallinta on keskeinen osa karjanhoitajan työtä. Se vaatii paneutumista, mutta tekee samalla työstä mielenkiintoista ja merkityksellistä. Sekä kokonaisuus että pieni sirpaletieto pidetään hallinnassa samanaikaisesti. Epäonnistumisia sattuu aina välillä, mutta syynä ei silloin ole ainakaan kiireinen ja huolimaton työkulttuuri.
Tuotantokierrosta huolehtimiseen olisi hyvä luoda tilakohtainen järjestelmä, josta kaikki karjanhoitajat ovat tietoisia ja jota he sitoutuvat noudattamaan. Se on todellista karjatilan pyörittämistä – yhteistä kehittävää työotetta, kun tuotannon hallintaa kehitetään jatkuvasti toimivammaksi.
Selkeä työn- ja vastuunjako sekä havainnointitiedon edelleen jakaminen ja kirjaaminen ovat keskeisiä asioita tuotantokierron ylläpidossa. Puhelimessa oleviin viestisovelluksiin voi muodostaa ryhmiä, joiden avulla tietoa voidaan jakaa välittömästi kaikille asianosaisille.
Umpeenlaitto, tunnutus, poikimisen seuranta, kiiman tarkkailu, siemennys ja tiineystarkastus on tehtävä ajallaan kunkin eläimen kohdalla. Ajankohdat voidaan yksilöidä tietokoneella olevista raporteista, Minun Maatilani -ohjelman raporteista, navettapäivyrin merkinnöistä ja muista navetan muistiinpanoista. Karjakoon kasvaessa yksittäisen eläimen tunnistaminen ja hakeminen on monesti työlästä ja siihen pitää kehittää apuvälineitä.
Seuraavassa käydään läpi lypsykarjan tuotantokierto.
Lehmän uuden tuotantokauden voi ajatella alkavan umpeenlaitosta, koska umpikaudella on suuri merkitys tulevan lypsykauden onnistumisessa. Umpeenlaitto aloitetaan noin kaksi kuukautta ennen odotettua poikimispäivää. Runsastuottoisilla väkirehun määrää pienennetään reilusti noin viikkoa ennen, vähemmän lypsäviltä annos lasketaan kerralla minimiin ja siirrytään täyttävämpään karkearehuun.
Umpeenpano tehdään nopeasti; esimerkiksi kolmen päivän ajan lypsetään kerran päivässä, sitten jätetään päivä väliin ja lypsetään vielä kerran. Tarvittaessa lypsetään vielä 2–3 päivän kuluttua, jos utareessa on paljon täyteisyyttä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Viime vuodet ovat tuoneet Kautian tilan isäntäväelle monta myönteistä käännettä. Yrittäjäpariskunta kehittää nousujohteisella uralla olevan jalostusyrityksen toimintaa ja uudistaa samalla määrätietoisesti oman maitotilansa karjaa.
Jokainen lampuri hyötyy siitä, että osaa valita oikeat eläimet uudistamiseen. Eläimen arvostelun ja jalostusarvosta kertovan indeksin avulla voidaan valita lammas parhaasta päästä sukua jatkamaan.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
