Vierailimme neljä vuotta sitten Kaskilan maitotilalla Putikossa. Sen jälkeen navettaa on laajennettu kahdelle robotille, uusittu vasikkatilat sekä pystytetty erillinen hiehohalli ja asennettu aurinkopaneelit – samassa rytäkässä keskituotos on kasvanut 11 500 kilosta 13 568 kiloon.
Kaskilan tilalla Savonlinnan Putikossa on eletty intensiivisiä vuosia. Jutun julkaisuaikaan keväällä 2019 puhuttiin investointi- ja tuotostavoitteista sekä eläinhyvinvoinnista panostamalla vesipeteihin, ruokintaan ja ilmanvaihtoon. Yrittäjät Kimmo Kaskinen ja Stina Kurki toteavat, että lyhyellä ajanjaksolla muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti. Vaikka rakentamista on viety loppuun tuotannon ohessa, tilalla on edelleenkin menty “eläinterveys edellä”.
Kesällä 2021 teimme navetan laajennuksen ja sinne tuli samanlainen Lelyn A5-lypsyrobotti, joka otettiin käyttöön aiemmin saneerauksen yhteydessä asennetun Lely A2:n tilalle. Lisäksi rakennettiin uusi halli umpilehmille ja hiehoille sekä remontoitiin nuorkarjatilat ja siirryttiin automaattiseen Vector-ruokintajärjestelmään.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Vahinko ei tule kello kaulassa: esimerkiksi sonni tai lypsylehmä saattaa loukkaantua vakavasti tapaturmassa. Tilalla tehtävä lopetus on monella tapaa armelias tapa eläimelle päättää päivänsä.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Lampuri-keritsijä Lauri Tolonen keritsee Suomessa syksyllä tuhansia lampaita. Loppuvuodesta mies lähtee jatkamaan hommia Uuteen-Seelantiin, missä hän osallistuu keväällä kerinnän MM-kisoihin.
Rehumaissi kasvaa hyvin suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Suomea. Maissilla on monia hyviä ominaisuuksia lypsy- ja lihakarjan ruokinnassa ja sen viljelyalaa voisikin kasvattaa.
Tytöt ryhmittyvät aidan viereen. Mölinä on merkki siitä, että jotain tapahtuu. Ojanperän tilan yrittäjä Heta Ojanperä vaihtoi tilan tuotantosuunnan kasvinviljelystä emolehmiin ja kasvattaa nyt raamikkaita emolehmiä jalostaen eläimiä terveys ja luonne edellä.
Mitä kaikkea maatalousyrittäjän pitää osata? Ainakin oman tuotantosuuntansa työt, voisi ensimmäisenä ajatella. Käytännössä työnkuva ulottuu paljon pidemmälle. Maatilalla tekijöitä on usein vähän, mutta erilaisia tehtäviä paljon, joten yhden ja saman yrittäjän on taivuttava moneen. Työn mukana joutuu välillä vaihtamaan myös omaa rooliaan ja tapaa ajatella. Selvä muutos tapahtuu esimerkiksi silloin, kun tuotannosta siirrytään myyntiin. Tuottajan…
Myllykosken tilalla Haapavedellä kasvaa kaksi yritystä rinnakkain. MylMilk tuottaa maitoa viiden lypsyrobotin voimin, kun taas MylMet valmistaa teräsrakenteita, rehuvaunuja ja muita työkoneita maatalouden tarpeisiin.
Vierihoitoon soveltuvat tilat ja huolellinen seuranta tukevat lehmän terveyttä ja hyvinvointia.
Vierihoito on antoisa tapa kasvattaa vasikoita. Omia tai toisten vasikoita imettävien lehmien onnistunut hoito vaatii suunnitelmallisuutta, ymmärrystä ja eläinten käyttäytymisen tarkkaa havainnointia.
