Kärköläläisen Laihon tilan lampaat antavat toimeentulon Niina Laiholle. Töitä riittää ympäri vuoden.
Uuhikaritsat Tiuhti ja Varjo kipittävät määkien Niina Laihon luo. Ne tuuppivat Laihon käsiä ja asettuvat sitten makaamaan hänen jalkoihinsa.
– Näille jouduttiin antamaan lisäruokintaa ja Tiuhti asuikin vähän aikaa sisällä, kun emolta ei riittänyt maitoa, kärköläläisen Laihon lammastilan emäntä kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pitkänpohjan tilalla viihtyvät sekä lampaat että ihmiset. Kävimme katsomassa, miten laitumet toimivat lampaanhoidon onnistumisen perustana.
Kiteeläisellä luomutilalla, pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa laiduntavat ruotsalaiset turkislampaat ja ranskalaiset emolehmät. Niitä paimentavat brittiläisen paimenkoirarodun edustajat.
Kun on hyvä idea ja sinnikkyyttä hioa reseptejä kerta toisensa jälkeen, onnistuu luomaan jotain erilaista ja kiinnostavaa. Pieni porilainen Vuohitila Kosket jalostaa käsityönä vuohikatraansa maidon.
Tenhon suoramyyntitila on luottanut luomuun jo lähes 30 vuotta. Pellolta pöytään -ketju on todella lyhyt, sillä luomulihakarja ja luomulampaat teurastetaan omassa teurastamossa. Markkinointi hoituu nykyisin pääosin somessa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
