Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Perunantutkimuslaitoksen (Petla) hankkeessa etsitään menetelmiä maaperän ravinnevarojen parempaan hyödyntämiseen biologisilla menetelmillä kuten mikrobiympeillä ja kumppanikasveilla.
Peltomaan ravinnevarojen parempi hyödyntäminen -hankkeen tavoitteena on selvittää, miten saada viljelyyn käytännön työkaluja, jotka hyödyntävät viljelykasvin ja mikrobiympin tai kumppanikasvin vuorovaikutussuhteita ravinteiden saannissa. Ensimmäisen vuoden kokeiden perusteella tulokset eivät ole yksiselitteisiä.
Tutkimushankkeen vetäjä Pirjo Yli-Hemminki toteaa, että peruna oli haastavin mahdollinen viljelykasvi tähän tutkimukseen. Peruna on tyypillinen monokulttuurikasvi, jonka jälkeen "maahan ei jää mitään".
– Ne biologiset ilmiöt ovat kiinnostavia, joiden avulla kasvi saa fosforin maaperästä itselleen, ja ennen kaikkea se, miten ilmiöt saadaan hyödynnettyä viljelykäytännöissä. Ei ole mitään järkeä, että peltomaassa jo oleva fosfori ei pääse hyötykäyttöön, Yli-Hemminki sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Lue Maatilan Pellervon digiä 1. kk vain 1 € tai Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
