Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Perunantutkimuslaitoksen (Petla) hankkeessa etsitään menetelmiä maaperän ravinnevarojen parempaan hyödyntämiseen biologisilla menetelmillä kuten mikrobiympeillä ja kumppanikasveilla.
Peltomaan ravinnevarojen parempi hyödyntäminen -hankkeen tavoitteena on selvittää, miten saada viljelyyn käytännön työkaluja, jotka hyödyntävät viljelykasvin ja mikrobiympin tai kumppanikasvin vuorovaikutussuhteita ravinteiden saannissa. Ensimmäisen vuoden kokeiden perusteella tulokset eivät ole yksiselitteisiä.
Tutkimushankkeen vetäjä Pirjo Yli-Hemminki toteaa, että peruna oli haastavin mahdollinen viljelykasvi tähän tutkimukseen. Peruna on tyypillinen monokulttuurikasvi, jonka jälkeen "maahan ei jää mitään".
– Ne biologiset ilmiöt ovat kiinnostavia, joiden avulla kasvi saa fosforin maaperästä itselleen, ja ennen kaikkea se, miten ilmiöt saadaan hyödynnettyä viljelykäytännöissä. Ei ole mitään järkeä, että peltomaassa jo oleva fosfori ei pääse hyötykäyttöön, Yli-Hemminki sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Ilmastonmuutos, geopoliittiset tekijät, lisääntynyt kilpailu ja muutokset maailmanmarkkinoilla luovat taloudellista epävakautta eurooppalaiselle maataloustuotannolle. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä ideoi ratkaisuja ongelmiin.
Osamaksurahoitus on edelleen yleisin tapa hankkia traktori tai puimuri, mutta leasingin käyttö yleistyy. Molemmissa tavoissa on hyvät puolensa ja valintaan vaikuttavat myös tilakohtaiset seikat. Traktorin voi myös vuokrata.
Investoinnit ovat suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat tilan toimintaan vuosia. Liian nopea tai väärin mitoitettu ratkaisu voi johtaa velkataakan kasvuun ja heikentää tilan maksuvalmiutta. Huomioi näitä asioita investoinnin suunnittelussa.
Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
