Investoinnit ovat suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat tilan toimintaan vuosia. Liian nopea tai väärin mitoitettu ratkaisu voi johtaa velkataakan kasvuun ja heikentää tilan maksuvalmiutta. Huomioi näitä asioita investoinnin suunnittelussa.
Olipa kyse uudesta navetasta, viljankuivurista tai koneinvestoinnista, sitoutuminen pitkäaikaisiin lainoihin ja suuriin kustannuksiin vaatii huolellista harkintaa. Toisaalta oikein ajoitettu ja taloudellisesti kestävä investointi parantaa tuotannon tehokkuutta, helpottaa arkea ja turvaa maatilan tulevaisuuden kilpailukyvyn.
Maatalouden investointien onnistuminen perustuu siihen, että hankinnat mitoitetaan oikein suhteessa tuotantoon ja talouden kantokykyyn. Liian suuri investointi voi kasvattaa velkataakkaa niin, että maatilan kassavirta ei enää riitä kattamaan lyhennyksiä ja korkoja. Toisaalta liian varovainen linja voi jarruttaa kehitystä ja heikentää kilpailukykyä, jos koneet ja rakennukset eivät vastaa tuotannon tarpeisiin. Siksi tärkein lähtökohta on realistinen taloudellinen arvio: paljonko tilalla on todellisuudessa varaa sijoittaa?
Tähän kysymykseen vastaa käyttökate, joka kuvaa jäljelle jäävää rahamäärää, kun tuotannon kulut on maksettu, mutta ennen lainojen lyhennyksiä ja investointeja. Käyttökate on se "selkäranka", jonka varassa maatila pystyy sekä elämään että uudistumaan.
Jos käyttökate on esimerkiksi 60 000 euroa vuodessa, katteesta on ensin varattava osuus yrittäjäperheen elinkustannuksiin sekä puskuriksi odottamattomia menoja varten. Vasta sen jälkeen arvioidaan, paljonko voidaan kohdentaa tilan kehittämiseen eli investointeihin.
Pankit ja rahoittajat tarkastelevatkin lainapäätöksiä tehdessään juuri käyttökatetta, koska se kertoo realistisesti, kuinka suuria investointeja tila voi tehdä vaarantamatta maksuvalmiuttaan.
Investoinneille tulee asettaa tärkeysjärjestys: mikä ratkaisee kiireellisimmän ongelman, mikä tuo suurimmat säästöt tai lisätulot, ja mikä tukee parhaiten tilan pitkän aikavälin tavoitteita?
Kun sijoitettava summa on selvillä, on päätettävä, mihin kohteeseen se käytetään. Investoinneille tulee asettaa tärkeysjärjestys: mikä ratkaisee kiireellisimmän ongelman, mikä tuo suurimmat säästöt tai lisätulot, ja mikä tukee parhaiten tilan pitkän aikavälin tavoitteita? Valintaan vaikuttaa myös takaisinmaksuaika. Investoinnit eivät siis perustu vain tarpeeseen tai houkutukseen, vaan taloudelliseen järkevyyteen.
Hyvä esimerkki tästä on salaojitus, joka parantaa satoa ja pellon tuottokykyä, mutta jonka takaisinmaksuaika voi venyä kymmeniin vuosiin. Kyseessä on silti elintärkeä investointi, koska se nostaa tilan tuotantopotentiaalia pitkällä aikavälillä.
Toisenlainen esimerkki on konehalli, joka ei käytännössä maksa itseään takaisin. Sen merkitys näkyy kuitenkin tilan infrastruktuurissa: kalusto pysyy kunnossa, koneiden käyttöikä pitenee ja työ sujuu paremmin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
