Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Maatalous 5.0 -vision mukaan tekoäly, kasvuolosuhteista saatava data sekä pienet viljelyrobotit muokkaavat kasvinviljelystä nykyistä täsmällisempää toimintaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden työstämässä visiossa uudet teknologiat auttavat säästämään resursseja, pienentämään päästöjä ja kohentamaan maaperän kuntoa.
Vision mukaan tulevaisuuden droonit ja pyörillä kulkevat viljelyrobotit osaavat muun muassa kylvää, lannoittaa, torjua rikkakasveja ja korjata satoa. Erikoistutkija Juha Backman Lukesta sanoo, että tekoäly mahdollistaa viljelytoimien tarkentamisen jopa kasvikohtaisiksi.
– Se lisää etenkin sekaviljelyn mahdollisuuksia, kun pellon kaikkia kasveja ei tarvitse hoitaa samalla tavalla. Kenties tulevaisuudessa jokaisen kasvin voi korjata silloin, kun se on valmis, kuten kypsät mansikat poimitaan ja raa'at jätetään kypsymään, hän tarkentaa.
Älyteknologia hyödyttää myös perinteistä täsmäviljelyä, kun alueiden rajat tarkentuvat ja niillä tehtävät toimenpiteet voidaan suunnitella aiempaa paremmin.
– Tekoäly on tulevaisuuden pehtoori, robotit renkejä ja viljelijä isäntä, joka johtaa toimintaa. Pienet koneyksiköt tekevät erikoistumisesta aiempaa helpompaa, mikä tuo uusia mahdollisuuksia myös pienille maatiloille, Backman arvioi.
Erikoistutkija Jere Kaivosoja Lukesta näkee älyteknologian mahdollistavan koko viljely-ympäristön paremman hallinnan.
– Samalla se vähentää satovahinkojen riskiä, kun tekoäly optimoi viljelytoimia monesta eri lähteestä tulevan datan perusteella, hän kuvailee.
Erikoistutkija Marjo Keskitalo Lukesta katsoo, että älyteknologia on yksi keino peltoviljelyn lisäarvon parantamiseksi. Erikoiskasveihin perehtynyt tutkija kaipaa viljelijöiden valikoimaan nykyistä enemmän hyväkatteisia niin sanottuja rahakasveja.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
Metsät eivät ole Tervaselän tilalla vain omaisuuserä, vaan metsänhoitoon nivoutuu vankkoja perinteitä ja pitkä sukupolvien ketju. Metsiä hoidetaan aktiivisesti, mutta sijaa on myös omaehtoiselle suojelulle.
Periaatteessa oikea pellon vuokra on se euromäärä, jonka vuokranantaja ja vuokralainen hyväksyvät eli se, jolla kauppa syntyy. Mutta joskus sovittu hintakin on väärä. Seuraavassa ei tarkastella niitä poikkeustapauksia, joissa etsitään erityisiä hienohietapeltoja etelärinteessä kastelumahdollisuuksilla puutarhakasvien viljelyyn, ne kun ovat oma maailmansa. Eikä myöskään niitä tilanteita, joissa tietoisesti ollaan valmiita maksamaan selvää ylivuokraa, jotta päästään tutuiksi
Uudet kauralajikkeet ovat satoisia, isojyväisiä ja lujakortisia. Myös kuivuuden kestävyys on parantunut selvästi, sanoo kasvinjalostaja Hanna Haikka.
Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsänhoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.
